Torstai-iltana treenailtiin Hippoksella kera Miian ja Tytin. Oli vähän nihkeät treeni. Koirat tuli hoidosta ehkä tuntia ennen, hyvin syöneinä ja hieman väsyneinä, eli sillä oli varmasti vaikutusta. Tuike teki ruutua, ekalla pöllöili, mutta sitten hyviä hakuja. Seuraaminen oli vähän kaameaa, tuntui että vire oli ihan hukassa. Otin sitten sellaista tsemppiseuruut, kauheasti kehuja ja isoa palkkaa. Ehkä olen vaan tehnyt seuraamiseta liian tylsän, kun sen pitäisi olla se superliike... Noudossa kapulan pitoa ja sivulle tuloja. Viima teki paikkamakuun Tytin kanssa. Muuten ok, mutta yhtäkkiä veti jostain kilarit ja alkoi haukkumaan makuusta vahtihaukkua kaikki karvat pystyssä. Oli jotenkin ihan levoton, eikä meinannut millään rauhoittua vaan murrasi joka suuntaan. Mietin jälkikäteen että Tuike oli autossa ihan vieressä ja ehkä se haukkui jollekin ja Viima luuli että tapahtuu jotain isompaakin. Lisäksi vähän kaukoja, seruuta ja luoksetuloja, ok.

Tänään oltiin sitten Laukaassa tokoilemassa ohjatusti. Vuorossa vähän erilainen treeni pitkästä aikaa. Aloitettiin kuitenkin paikkamakuilla. Viima oli ekassa porukassa, yhteensä 5 koiraa, piilossa 2 min. Kahden koiran välillä tuli hässäkkä, nousivat ja lähtivät ärisemään toisilleen. Viima makasi siihen asti tosi hyvin, mutta siinä vaiheessa sekin nousi kaikki karvat pystyssä haukkuen. Sain sen kuitenkin hyvin mukaan kun tulin halliin ja uusinassa makasi kympin arvoisesti, vaikka hässäkkää oli tässäkin samojen koirien kanssa. Tuiken paikkamakuu oli ihan nappisuoritus, 4 koiraa, piilossa 4min. Vieras ihminen kierteli välissä, ei ongelmaa.

Tuikkusen kanssa aloitettiin seuraamiskimaralla, jossa osa porukkaa teki erilaista seuruuta ja osa samaa, eli häiriötreeniä. Olin aika tyytyväinen kontaktiin ja vireeseen, koko ajan teki innokkaasti, eikä paikkakaan irronnut pahasti. Edelleen tsemppasin ja kehuin. Joukossa oli myös liikkeestä istuminen, joka oli nappisuoritus! Muistin käskyttää hiljaa ja toimi. Sitten lisää häiriötä, eli luoksetulot rivistä. T tuli täysiä ja ok sivulle. Loppuun vielä ringissä erilaista häiriötreeniä, seuraamista muiden lähelle, käännöksiä jne. Eipä sitä paljon tuollaiset häiritse.

Vimps oli halliin tullessa vähän epäileväinen koko touhusta, kai se paikkamakuuhässäkkä pikkaisen häiritsi. Mutta kun vei sen sinne reippaasti, niin tekikin reippaasti ja piti kontaktia tosi hyvin. Ensin tehtiin paikkamakuuta ja -istumista ringissä niin, että muut ohjaajat kiersivät koiria. Ei ongelmia. Sitten pujottelua koirakoiden välistä. Tässä näkyy oma epävarmuus, tuijotan ja V jätättää. Asennetreeni olisi siis tärkeää. Loppuun vielä ringistä luoksetuloja ja kaukoja. Ongelmana oli se, etten pystynyt antamaan Viimalle vihjeitä, kun en tiennyt mitä tapahtuu. Eli pikkaisen oli hakusassa, mutta toisella käskyllä vähintäänkin toimi kaikki. Vimpsille on kuitenkin tärkeää, että tietää miten homma sujuu, soveltaminen ei ole sen juttu. Loppuun otettiin vielä noutotreeni leluilla. Vähän epäilytti noutaako V, mutta yllättävän innokkaasti teki. Ensin pelkkä oman lelun nouto, lähti innoissaan ja nosti hyvin, mutta tiputti matkalla. Tässäkin jäi valmistelevat väliin ja siitähän se johtui. Toinen treeni oli sellainen, missä kaikkien koirien lelut tiputettiin maahan ja koira sai itse valita minkä tuo. Vimps nuuski Iitun patukkaa, mutta toi kuitenkin oman punaisen vinkuluun, nyt ihan loppuun saakka.

Näistä treeneistä tuli taas mieleen, että enemmän pitäisi osata rentoutua. Salmen saalisviettikirjaa lukiessa on taas tullut enemmän ideoita, saas nähdä osaanko niitä soveltaa.