Keskiviikko-iltana otettiin Riekun kanssa suuntima kohti Tamperetta. Ohjelmassa minulla koulunkäyntiä ja Riehalla kaikkea jännää. Majoituttiin Tuiren ja Vesan luona, kiitos edelleen siitä! Tässäpä siis matkakertomus.

Matkustaminen

Rieha on kyllä ihan mahtis reissukoira! Se menee autoon ja nukahtaa n. 5 minuutissa. Nytkin se nukkui sekä meno- että tulomatkan ihan kokonaan (no, paluumatkalla käytiin vähän Patalahden ent. Essolla, jossa Rieha patsasteli, pissi ja metsästi tuulen mukana lentäviä roskia). Eipä paljon paremmin voisi mennä. Viimalla oli pentuna tosi paha matkapahoinvointi ja se oikeasti vaikeutti hommia paljon eli onnellinen saa olla tälläisestä paketista. Samantien päästessään autosta ulos se on taas pienen venyttelyn jälkeen (kumpikin takajalka vuorotellen ihan suoraan taakse) valmis hommiin. Sen lisäksi tuli todettua että se asettuu hienosti nukkumaan ihan vieraaseenkin paikkaan.

Porokoirakelpie

Tämä oli varmaan Riehasta reissun paras asia. Tuirella ja Veskulla on Hedda-porokoira, Viiman serkku ja sen parhaita leikkikavereita ihan pienestä saakka. Ja Hedda toivotti Riehankin tervetulleeksi samantien. Rieha ei voinut aluksi uskoa että joku iso koira oikeasti haluaa leikkiä sen kanssa, mutta sitten kun se meni perille niin johan sitten leikittiinkin. Hedda jaksoi kärsivällisesti pennun napsuvia hampaita ja kyhnytti sitä mahasta oikein antaumuksella. Liikuttavaa oli kun toisena iltana Rieha koitti vaivihkaa hivuttautua Heddan viereen nukkumaan, valitettavasti Heddan mielestä se oli vähän liikaa ja poistui vähin äänin paikalta. Tuntui että Rieha piti Heddaa vähän äitihahmona ja ihan kuin se olisi välillä etsinyt nisiä sen mahan alta imettäväksi. Hassu pieni :D. Harmi kun Viima-serkku ei ole samalla lailla innostunut kelpielasta viihdyttämään.

Rieha pääsi myös moikkamaan pikkupikkuserkkuaan (tai jotain sellaista :D), eli Entti-kelpietä. Entistä pentu oli vähän ällöttävä, joten Entti oli varmuudeksi hihnassa, jo ison kokonsakin takia. Rieha keksi sitten hyvä leikin, eli että se vetää ihan täyttä rallia Entin nenän edestä ja juuri kun Entti koittaa lähteä perään niin se rallattaa karkuun niin, ettei Entti pääse hihnassa perään... Entti-parka olisi niin halunnut vähän paimentaa pentua. Ja lisäksi Rieha esitti Entille oikein hienoa paimenvaanimista, mikä sai Entin entisestään kiinnostumaan. Kyllä se vaan taitaa olla niin että kyllä kelpi kelpin tuntee... Veikkaan että sitten kun Rieha on vähän isompi niin meno on varmasti aika hurjaa...

Pollarikoululainen

Rieha pääsi myös tutustumaan Poliisikouluun, tosin vaan parkkipaikkaan. Mutta eikös se nyt melkein tee pienestä Poliisikoiran . On sillä ainakin sellainen puruvoima hihaan jo tässä vaiheessa... Mutta oli se ainakin  hyvä Korvahurmaajakoira, kun oman kurssin ihmiset kävivät sitä moikkaamassa. Muuten Poliisikoiran uran huipennus taisi olla parkkipaikan nurmikolle kakkaaminen.

Lopputulema

Hauska reissu. Paljon tuli uutta ja jännää juttua 9-viikkoiselle. Rieha keksi mm. kengät, joita se raahaili pitkin vierailua omaan pesäänsä pää ja häntä pystyssä. Lisäksi se pääsi pari kertaa hyppäämään sohvalle, mikä ei ole kotona vielä onnistunut. Rieha oli suurimmaksi osaksi tosi reipas ja jos joku jännitti niin se voitti pelkonsa nopsaan. Sille onneksi maistuu sekä namit että leikki missä vaan, joten niiden avulla selvitään jännistäkin paikoista. Esimerkkinä barffikauppaa jos käytiin, alkuun hajut ja hälinä ihmetyttivät suuresti, mutta kun tajusi että korissa on ruokaa niin johan alkoi lipsottaminen. Ja kyllähän se hurmaa nopeasti villillä menollaan, hörökorvillaan ja karvattomalla masullaan. Napsivat leuat ei aina aiheuta ihastusta, mutta osaa se välillä lipsottaakin ihanasti ja maata selällään raaputettavana.