Lauantaipäivä vierähti mökillä. Rieha viihdytti kaikkia halukkaita, uskomatonta miten siinä riittää virtaa. Se sai hakea keppiä niin paljon, että piti välillä toppuutella heittäjiä ja laittaa koira jäähylle, kun kieli oli poskella ja räkä lensi. Sen lisäksi se kävi uimassa useaan otteeseen ja viihtyi joka kerta järvessä niin kauan kuin siellä oltiin. Se on alkanut nyt hyppäämään laiturin päästä, sinne vaan pommilla ja menoksi. Ei paljon päätä huimaa kelpillä.

Rieha pääsi tutustumaan serkkuni reilu 1,5-vuotiaaseen Sohvi-tyttöön. Riehasta Sohvi oli ihana ja Sohvista Rieha oli ihana. Sohvi etsi Riehaa jos ei sitä näkynyt hokien että "missä, missä". Kerran Rieha muksaisi Sohvin kumoon nuollessaan naamaa, mutta Sohvi ei ollut siitä moksiskaan. Rieha ihan selkeästi ymmärsi että kyseessä oli pieni ihminen ja oli yllättävänkin rauhallinen. Toisaalta hyppimistä rajoitti varmasti myös se, että Sohvin naama oli ihanasti pussailukorkeudella ilman hyppimistäkin. Kaikista liikkiksin kohtaus oli se, kun Sohvi matki Riehaa menemällä makaamaan paikalle missä Rieha oli juuri maannut. Rieha katsoi että ahaa, meni viereen makaamaan selälleen ja pussaili siinä naurusta kihertävää pikkutyttöä :). Tuike sen sijaan oli enemmän paitsiossa, se ei välttämättä ole niitä lapsiystävällisimpiä. Sekin sai toki juosta ja kävipä pikkulambikin uimassa :).

Loppuun kuvareportaasia tältä viikolta.

Rieha esittelee parhaat porokoiran lepyyttelykeinonsa, lähestytään varovasti ja mieluiten pää alaspäin

Sitten lurps, lurps

Kyllähän se siitä riekkumaan alkaa

Kaverit

Sellainen oveluus se on. Ihan viaton vaan. Vähän ovela.