Lähdettiin kera Raisan ja Narun kanssa tekemään esineruutua, jälkeä ja vähän tokoa. Olipa kiva reissu, vaikka aikaa hujahtikin taas reippaasti. Esineruutua ei olla tehty kovinkaan paljoa, ihan muutamia kertoja vaan huvikseen, joten oli kiva tehdä ihan oikea treeni. Jälki on ollut myös taas paitsiossa, pitäisi oikeasti ryhdistäytyä näiden kanssa. Ja varsinkin kun Viima oli tosi pätevä ja ihan innoissaan! Ihanaa nähdä miten se nauttii siellä metsässä Töiden Tekemisestä ja vaikka vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, niin silti se tekee koko ajan Töitä. Ihan mahtava pieni koira Cool.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuike

Tuike sai myös leikkiä esineruutua ennen porokoiria. Raisa kävi viemässä sille lelut niin että näki ja lähetys. Tuike oli vähän ihmeissään, että mitä tässä piti tehdä, hyppi ja pomppi edestakaisin, mutta kyllä sieltä pikkuhiljaa niitä esineitäkin löytyi. Aika rankkaa se oli pienelle koiralle, juosta pitkää matkaa vaikeassa maastossa, mutta ihan tosissaan se yritti loppuun saakka. Tuike teki myös Narun kanssa paikkamakuun, reilu matka ja kävin piilossa 3 kertaa ja palasin aina palkkaamaan, että ihan 100-varmasti pysyy. Ja hieno se olikin!

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Viima

Viiman esineruutu tehtiin viimeisenä ja siellä oli siis käynyt sekä Tuike että Naru ennen Viimaa. Viima oli ihan täpinöissään kun pääsi autosta ja veti ihan täysiä kohti metsää häntä heiluen ja haukkuen. Raisa vei mustan hanskan Viiman nähden aika lähelle takarajaa. Alkuun se ei ymmärtänyt ideaa, luuli selkeästi olevansa hakumetsässä ja juoksi todella varman oloisena alueella etsien maalimiehiä. Tuli kuitenkin ihan mahtavasti heti kutsusta pois. Tehtiin kerran niin, että kävin itse viemässä esineen. Johan Viima tajusikin idean, meni ihan täysiä edeten ja nosti hanskan varmasti haistellen. Loppuun asti tuomista pitää vielä treenata ja varmistelin koko ajan antamalla irti-käskyn jo aika varhaisessa vaiheessa. Raisa vei hanskan vielä kaksi kertaa eri paikkaan. Lähti kummallakin kerralla ihan täysiä, ei mitään ongelmia edetä ihan takalinjaan. Ekalla kerralla meni sivuun, josta kutsuin takaisin päin. Palatessa meni hanskan ohi jolloin nosti siitä välittömästi hajun ja toi hienosti. Toisella kerralla meni suorempaan ja etsi hanskan varmasti haistellen ja toi hienosti täysiä. Ihan sairaan mahtava!! Ja voi sitä nauravaa porokoiraa, miten iloinen ja onnellinen se olikaan, ei olisi halunnut lähteä pois ollenkaan Nauru. Tämä oli ensimmäinen kerta kun tehtiin ihan oikeaa esineruutua ja heti se oli ihan loistava, kaikki oli kohdillaan: vauhti, eteneminen ja kaiken muun lisäksi vielä hallinta, eikä into haitannut työskentelyä ollenkaan.

Sitten ajettiin jälki, jonka Raisa oli tallanut valmiiksi. Suora jälki, jossa 3 keppiä, vanheni n. 1,5 tuntia. Suoraan esineruudusta Viimalla oli vähän liikaa intoa ja vaikka jälki löytyi hyvin, niin kepit meinasi jäädä. Vaadin siltä aina ilmaisun, kutsumalla takaisin. Mutta joo, tällä treenillä ei keppi-ilmaisu ollut mielessä ollenkaan. Sen sijaan itse jälkeen oli into kova. Voi sitä onnea kun päästiin jäljen loppuun, Viima vaan makasi ja kieri mättäillä ja örisi. Harjoiteltiin sitten ilmaisua hiekkatiellä, 3 keppiä 10 metrin välein. Ekan meinasi ottaa suuhun, tokalla jo varmempi maahanmeno ja kolmas oli ihan sairaan hyvä maahan. Eli ei kun treeniä vaan tähänkin, Viima kyllä osaa.

Loppuun vielä vähän tokoa, seuruuta ja luoksetuloa. Seuraaminen hyvä. Luoksetulossa oli alkuun joku jäkki kun Naru teki vieressä eteenmenoa, mutta sen jälkeen hyvä.

Olipa mahtava treenifiilis, Viima oli niin täpinöissään ja onnellinen kun sai tehdä maastohommia. Nyt otetaan kyllä tavoitteita tähänkin ja oikeasti koitettaisiin treenata, kun koira noin nauttii.