Ensi viikosta alkaen vietän suurimman osan arkipäivistä eri paikkakunnalla, joten koirien treenaus jää valitettavasti vähemmälle ja tulee keskittymään viikonloppuihin. Saapa nähdä miten omistajaparka pärjää... Päivitysvälikin siis tulee kasvamaan. Tänään kuitenkin vielä treenailtiin illalla tokoa ja jälkeä YTHS:n ympäristössä, kumpikin oli ihanan päteviä.

...........................................................................................................................................

Tuike:

Ruutu. Ensin lähetys kisamatkasta, hieno bongaus ja hyvä seis, mutta maahan meni niin että toinen tassu oli ruutunauhan päällä. Eli jäi aika reunaan ja jostain syystä kekkasi, että ruutunauhaa pitää lätkäistä samaan tyyliin kuin kosketusalustaa. Sen jälkeen tehtiin siirtoja eri kulmista ja paikoista. Kovasti joutui pieni miettimään, mutta paikka parani koko ajan ja tarjosi hienosti itse keskemmälle, jos jäi alkuun reunaan enkä palkannut. Tein erikseen myös seuraamiseen tuloja niin, että jätin T:n maahan ja siitä kutsuin seuraamaan eri kulmista. Pelasi ok, pitää vaan muistaa palkata aina mahdollisimman kiinni jalassa.

Liikkeestä istuminen. Toimi tänään erinomaisesti, ainoastaan kerran taisi mennä maahan. Valmistelu auttaa selkeästi ja ehkä se liikkeestä maahanmenon voimakkuus muutenkin alkaa unohtua. Kasvatin myös jättömatkaa ja hyvin pysyi.

Ohjattu nouto. Leluilla ja merkin kera. Merkki toimi hienosti parista metristä. Ohjatussa hömpötteli ensin kivemmalle lelulle, mutta sen jälkeen alkoi sujumaan. Sekä oikea että vasen tosi päteviä kaarroksia. Annoin tulla suoraan palkkaan ilman luovutusta ja se toikin ihanasti vauhtia.

Luoksetulo. Ensin pelkkää seisomista. Ajattelin että vaihtaisin siihen nyt kuitenkin suullisen käskyn, koska maahanmenossa se toimii niin hyvin. Eli seis vaan kehiin ja hienosti pelasi! Ketjutin myös maahanmenosta tuloa, nyt vaan suoraan lentävään palkkaan vauhdin saamiseksi ja innoissaanhan toinen teki.

Loppuun vielä vauhtinouto suoraan ruokakupille, tosi kiva! Pätevä pieni koira oli muutenkin ja se sai vielä ihan loppuun nuuskustella Viiman jäljen ja syödä jääneet namit. Mikäs sen kivempaa  .

...........................................................................................................................................

Viima:

Ruutu. Ei olla pitkiin aikoihin tehty, kävin näyttämässä ja jätin alustalle namin. Innoissan lähti ja pysähtyi hyvin, mutta ei sillä kyllä oikeasti ole tuosta juuri hajua, kunhan hömpöttää.

Kaukkarit. Tosi pätevät i-m-siirtymiset, hieno!

Luoksetulo. Yksi istumasta ja yksi maasta, kumpikin nättejä ja eteentulo erinomainen. Tehtiin kuitenkin vielä eteentuloja erikseen ja kyllä se tulee kivasti kiinni.

Seuruuta. Imuutin oikein pientä neliötä että saatiin käännöksiä tiiviiksi, erityisesti niitä oikeita. Palkka vielä tarkoituksella oikeaan käteen että tulisi mahdollisimman tiiviisti, se poikittaminen kun ei ole Viiman ongelma. Innoissaan teki ja paikka pysyi tosi hyvänä.

Jälki. Eka suora n. 100 askelta, kaksi keppiä. Kulma oikeaan n. 50 askelta ja kulma taas oikeaan. Suora, n. 120 askelta ja yksi keppi. Käännös oikeaan ja loppsuora n. 30 askelta ja päässä esine. Vanheni sen aikaa kun tokoiltiin. Kulmissa nameja ja pisimmällä suoralla muutama namipätkä. Keppien alla kipot, mutta peittelin ne nyt todella hyvin.

Lähtö oli kaunis! Malttoi hyvin pysyä maassa ja odottaa lupaa ja nosti jäljen hienosti. Eka suora oli muutenkin erinomainen ja kepit ilmaistiin hienosti, tosin ensimmäisen kohdalla piti vähän tassulla kaivaa kuppia esiin, ennen kuin uskoi että se oli siellä. Eka kulma ok, samoin toinen. Nameissa oli jonkin verran muurahaisia, erityisesti loppua kohden ja se hkä vähän haittasi. Kolmas keppi ilmaistiin myös nätisti ja ja kolmas suora oli hyvää jäljestystä. Viimeinen kulma menikin sitten plörinäksi, veti siitä yli ja nuuski ihan jälken ulkopuolella. Ei meinannut oikein palata jäljelle ja kun sinne löysi niin ignoorasi viimeisen kepin ihan totaalisesti. Otin sitten itse oikein iloisen asenteen ja menin kepille ja mahdollisimman reippaasti pyysin Viimaa katsomaan että mikä sieltä löytyi. Neti tuli ihan innoissaan ja teki tosi pätevän ilmaisun.

Alku oli siis tosi kaunis, lopussa vähän hyytyi. Viimalla oli vähän pyllyongelmia jäljen jälkeen, eli se saattoi haitat. Sillä on kova karvanlähtö ja uintireissujen jälkeen pitää tietysti kuivata itseään nuolemalla ja sitä kautta niitä karvoja vissiin joutuu mahaankin ja ne jää inhottavasti roikkumaan pyllystä kakatessa. Viima on muutenkin sellainen pyllyarkailija , se show mikä tuollaisesta syntyy on jotain niin dramaattista katsottavaa, pyllyä mennään karkuun ja tullaan anelevasti pyytämään pelastusta . No joo, selvittiin siitäkin.