Viimallakin takana parin viikon tauko ohjatuista treeneistä. Heti lähdettiin liikkeelle aika vaativalla treenillä, ohjauskuviona Viimalle ihan uusi jaakotus. Jaakotuksessa (tai selkäkäännössä), koira koitetaan saada kääntymään mahdollisimman nopeasti esteen jälkeen. Tämä toimii niin käytännössä niin että koiralle käännetään selkä. Eli koira viedään esteelle normaalisti mutta vähän ennen estettä käännytään takaperin ja koiran puoleisellä kädellä ohjataan koira esteelle ja samantien kun se on menty, niin edelleen takaperin otetaan koira selän takaa kiinni vastakkaisella kädellä. Siitä on sitten helppo jatkaa matkaa toiseen suuntaan (tai olisi jos sen osaisi :D).

Radalla oli kaksi jaakotuksen paikkaa, 3-hypyllä ja 10-hypyllä:


Viima oli vauhdikkaalla päällä ja kuunteli hyvin kun otin tarpeeksi jämäkän asenteen. Toimi hyvin kun seuruutin sitä aina välillä ja käskin istumaan sivulle. Ekalla kerralla koitettiin tehdä koko rata putkeen. Eka jaakotus toimi ok, 6-hypyn jälkeen meni väärään päähän putkea. 8- ja 9-hypyt meni tosi hyvin. Viimalla oli hyvin vauhtia ja se tekee ihan uskomattomia loikkia. Itse aloinkin sitten sekoilemaan eli 9-hypyn jälkeen en enää pysynyt vauhdissa mukana (ja muutenkin innostuin vähän liikaa) ja komeasti sitten kompastuin maassa olleeseen putkeen ja kaaduin ihan totaalisesti. Eli siihen sitten loppui hyvä putki, Viima tuli vaan heiluttamaan häntää että mitä ihmettä se tyyppi siellä maassa makaa... Pyyhittyäni suurimmat pölyt päästiin jatkamaan. Seuraava jaakotus unohtui ihan kokonaan ja käytännössä tein koiralle ihan pekän u-käännöksen. Sekin toimi ja Viima meni hyvin putkeen. Loppusuoralla meni renkaan ohi. Kokonaisuutena aika kivasti mennyt rata, Viimalla todellakin oli menoa ja meininkiä. Vielä kun ohjaaja oppisi...

Otettiin loppusuoraa (12,13,14) namitädin kanssa. Tämä piti loppujen lopuksi ketjuttaa takaperin, koska jos tehtiin normaalisti niin Viimalla oli niin kova kiire palkalle että käytännössä meni vain ekan hypyn ja sen jälkeen juoksi suoraan namitädille. Takaperin ketjutettuna toimi todella hyvin, ensin rengas, sitten hyppy-rengas ja lopulta hyppy-hyppy-rengas. Viima teki joka kerta aivan älyttömän hienosti, renkaallakaan ei mitään ongelmaa ja vauhtia riitti. Ja ne loikat on kyllä pimeitä...

Mentiin vähäksi aikaa tauolle ja tultiin koittamaan vielä se toinen jaakotus. Saatiinhan me sekin sujumaan, siinä vaan tärkeää että otan koiran selkeästi esteen jälkeen käteen ja liikun mahdollisimman nopeasti eteenpäin ja suoraan kohti putkea. Koulutusohjaaja oli sitä mieltä että tämä olisi meille sopiva ohjaus, kunhan vaan kumpikin siihen opitaan. Silloin kun V menee lujaa ja tekee jättiloikkia, jaakottamalla saa tehtyä tosi teräviä ja hyviä käännöksiä, mitkä muuten menisi pitkiksi kaarteiksi.

Yksittäisenä tehtiin puomia, keinua ja pujottelua. Kontaktit on kyllä hienot, Viima niin niistä tykkää ja tekee varmasti. Pujottelukin meni kivasti, tyytyväinen olin vaikka ei olla vähään aikaan sitä tehtykään. Loppuun otettiin vielä omaa pientä suoraa eli hyppy-A-hyppy. Ja sehän oli tietysti kivaa (kaikki missä on A on Viimasta kivaa). Tuli hienosti vauhtia, mutta silti otti alastulon kontaktit hyvin.

Jee, hyvä treeni, V oli ihan loistava ja innokas. Edelleen taas puhuttiin siitä etten saa mennä mukaan Viiman yrityksiin kehittää omiaan, vaan minä päätän milloin tehdään ja mitä tehdään. Kun itse olen jämäkkä niin Viimakin uskoo että nyt tehdään ja tekeekin sitten kanssa hyvin. Oman pään sisällä yllättäen suurimmat vibat siis ;).