Tuiken kanssa lähdettin Varkauteen kisaamaan, matkaseuraksi saatiin Eeva-Liisa ja borter Rubiini, kiitos heille kivasta seurasta (vaikka tytöistä ei tainnut ihan ylimpiä bestiksiä tullakaan ;) )! Varkaudessa meitä odotti 3 starttia, kaikissa tuomarina toimi Eija Berglund. Eka rata, hyppäri, näytti suunnilleen tältä (ihanneaika 41s.):



Tämän radan aikana satoi vettä aika reippaasti, onneksi se ei Tuikkusta haittaa. Aloitus oli vaikea, suoraan ekalta hypyltä suht vaikeassa kulmassa olevaan pujotteluun. Siihen kaatui monen koiran tie, tosi moni meni esim. takana olleen putken luokse. Tuiken kanssa lähdettiin radalle, vähän oli vaikeuksia paikalla pysymisessä ja jouduin kerran sen käymään palauttamassa takaisin ennen liikkeelle lähtöä. Hyppäsi hyvin, mutta oli tosi hilkulla ettei olisi mennyt pujotteluun väärältä puolelta, sain koiran kuitenkin kiinni ja pujottelun aloitus onnistui sitten hyvin. Pujotteli muutakin tosi nätisti ja vauhdikkaasti. Seuraava monen koiran hylkäykseen vetänyt kohta oli 5-hypyn jälkeen suoraan odottanut väärä putken pää. Siinä sain hyvin valssatuksi ja T meni upeasti irroten oikeaan päähän. Seuraavaan putkeen irtosi myös hienosti, sen jälkeen oli taas yksi ansaputki, samoin kuin 11-hyppy tuntui olevan monelle vaikea, sen kun helposti pystyi hyppäämään väärään suuntaan. Valssasin 11-hypyn taakse ja koira takaakierron kautta putkeen. Lopun hyppysuora oli hieno, kumpikin paineli ihan täysiä.

Radalta siis puhdas nolla, minien ainokainen! Ja sillä siis kotiin 0-voitto (aika -1.32)!! Fiilis oli hieno, ohjauksellisesti oli itseenikin tyytyväinen, nyt oli tsemppiä ja draivia ja sitä kautta T:kin pisteli parastaan.

Seuraava rata oli agirata, joka näytti abauttirallaa tältä (ihanneaika 48s.):


Rata lähti hyvin. Puomilla totaalinen tyssäys, ei meinannut tulla sitten millään ja näytti ehkä maailman surkeimmalta koiralta (nosteli jopa etutassuaan linkaten, mutta ei siinä sen jälkeen ollut mitään). Tuomarikin tuli avittamaan houkuttelussa ja saatiinhan me se vihdoin tulemaan, alastulolla paineli jo täysiä. Siitä vaan suorinta reittiä maaliin, siinä vaiheessa T paineli taas ihan innoissaan ja kerkesi mm. hypätä pituuden väärin päin, renkaan ja viimeisen hypyn. Harmitus, mutta ei taas mitään voi. Ollaan nyt tehty vaan keinua ja sitähän se pikkukoira sitten pelkäsi.

Kolmas rata oli lähes sama kuin toinen, ekalla radalla tuli tosi vähän tuloksia joten sama otettiin sitten uusiksi, hieman ihanneaikaa höllentäen (50s.):



Tälle radalle lähdettiin lähinnä yksi asia mielessä: puomi ongelmitta läpi. Samalla tarkoitus oli pitää niin kivaa kuin mahdollista. Ja hyvinhän se onnistui. Lähtö oli vauhdikas, jostain syystä T kuitenkin meni renkaasta ohi, enkä jäänyt sitä korjailemaan kun se puomi oli se mikä siellä häämötti. Ja millaista kyytiä se mentiinkään ;), ei mitään ongelmaa. Loppurata mentiin niin nopsaa kuin mahdollista, tosi tyytyväinen olin heti puomin lopetukseen, T kääntyi hyvin mukana, tosi moni koira meni edessä olleeseen putkeen. Keinu jätettiin välistä ja hyvin vältti myös 13-hypyn jälkeisen ansaputken. Noihin kohtiin olin tosi tyytyväinen, loppusuora tehtiin vaan niin että oli hauskaa ja T meni A:lle putken sijaan ja siitä täysiä maaliin.

Hyvä mieli jäi, T tekee kyllä niin upeasti kun kaikki natsaa.