Yksi kynnys taas ylitetty, eli kävin Viiman kanssa juoksemassa Laukaassa mölliagissa. Vaikka se on pitkän aikaan tehnyt agia ihan superisti, niin luotto ei ihan ole kisaamiseen riittänyt. Ja kylläpä muuten jännitti, mietin vielä kisapaikalla että mennäänkö vaiko eikö. Onneksi mentiin, niin saatiin tämäkin voitettua ja ehkä joskus voidaan jatkaa samalla linjalla. Rata näytti suunnilleen tällä:

Viima oli ihan innoissaan kisapaikalla, joka on siis tokosta tuttu kaukalo. Mutta ei se tokossa koskaa ole tuollainen, nyt se haukkui, riehui onnessaan ja kiskoi kentälle. Oikein ilkikurisuuden perikuva. Yksi virhe oli varmaan se, että pidettiin Viimaa kentän laidalla vähän liian kauan ja se suurin into ehti mennä tuohon hirmuiseen riehumiseen. Toinen virhe oli se, että Vesku meni Viiman kanssa keinua ennen radalle menoa, vaikka radalla ei keinua ollutkaan. Vaikka Vimps ei ikinä ole epäröinyt keinulle menoa, niin selkeästi radalla puomilla se mietti että milloin tämä laskeutuu ja tuli varovaisemmin. Lähtö oli kuitenkin reipas ja puomilta mentiin alas ok putkelle. Jostain kumman syystä Vimps meni A:n ohi, enkä jäänyt sitä korjaamaan, koska sillä oli hyvä vauhti kakkosputkeen. Putken jälkeinen hyppypyöritys sujui yllättävänkin hyvin, mutta taas viimeisellä esteellä itsellä oli vähän liian kiire ja se jäi hyppäämättä. Vimps ei todellakaan mennyt täysiä radalla, eli hieman jähmeää oli. Puomin epäröinti selkeästi hidasti vauhti ja jossain vaiheessa kuikuili yleisöönkin, saattoi etsiä Veskua. Mutta pääasia oli että se kuunteli ja teki lähestulkoon niin kuin sanoin. Eli selvittiin hengissä .