Perinteiset vapaapäivän aamutreenit hallilla. Ihana auringonpaiste ja muutenkin tosi kivat treenit! Vähän jännitti eilen, miten käy, sillä Rieha aiheutti taas vähän harmaita hiuksia varastamalla purkkapussin ja syömällä sieltä x-määrän purkkaa. Todennäköisesti määrä oli kuitenkin vähäinen, sillä se ehti olla pussin kanssa n. 5min. Laskin myös jäljellä olleet purkat ja pussissa oli 45/100 purkkaa ja pussi on ollut minulla jo viikon ja syön keskimäärin 5 purkkaa ainakin päivässä. Mutta varmuudeksi se sai kuitenkin sokeria ja heräilin aina yöllä tökkimään sitä, että oliko kunnossa. Minkäänlaisia oireita ei ilmaantunut ja oli ihan oma itsensä, eli säikähdyksellä selvittiin.

Rieha pääsi kuin pääsikin sitten vähän aksailemaan ja tokoilemaan. Näitä tehdään toistensa ohessa, koska agi meinaa nostaa kierrokset kattoon, jolloin tokoon keskittyminen vähän rauhoittaa. Hyvin se siis säätelee virettää tarvittaessa ja keskittyy, vaikka äsken olisi paahtanut ihan täysiä. Toisessa reunassa hallia treenasi haukkuva bc, joka olisi jonkin verran kiinnostanut, mutta hyvin pysyi hanskassa viimeistään lelun kanssa.

Seuraamista tehtiin vähän joka välissä. Paikka hyvä, samoin ilme. Pidempää suoraa pitäisi alkaa ottamaan, että oppii myös siihen. Luoksetulossa otettiin lyhyeltä matkalta eteentulemisia. Aika kivasti hakee jo istumaan eteen ilman käsiapuja. Kaukot on kivalla mallilla, ollaan jumppailtu niitä sisälläkin. Takajalat pysyy hyvin paikallaan s-m-s vaihdoissa läheltä otettuna. Istu-seiso on enemmän vaiheessa, mutta istu-maahan onnistuu jo parista metristä. Loppuun pari noutoa. Niissä ensin palkkaa odottamisesta ja kontaktin otosta. Kontaktista sai sitten noutaa ja se oli hienoa ja vauhdikasta. Eteentuloa pidemmästä matkasta pitää avittaa ja meinaa herkästi ponkaista ylös, ehkä hieman väistää minin kumartamistani. Luovutukset erikseen kylllä onnistuu, eli ehkä pitää vielä vaan treenata niitä erikseen ja muuten tehdä luovutuksia suoraan palkkaan.

Sitten ne agijutskat. Miten voikin joku olla niin siistiä pienen koiran mielestä, eikä se edes ole vielä tehnyt kuin paria estettä kerrallaan... Aloitettiin muutamalla pujottelulla kera verkkojen, oisikohan kaksi toistoa kummaltakin puolelta ohjaten. Hakee aloituksen todella hyvin, jo aika vaikeistakin kulmista. Luikertaa ja vauhti on hyvä. Nopeasti se kyllä tuossa kuumuu, eli tarkkana saa olla että pysytään jossain järkevissä sfääreissä. Pöytää otettiin pari kertaa minipöydällä, ei ongelmia. Tehtiin myös puomi kokonaisena kaksi kertaa. Sehän on oikeastaan läiskinyt vaan ylösmenoja ja koko puomia ei olla tehty. Eipä se tuottanut mitään ongelmaa, tuntui että vauhti alkoi jo kiihtymään. Ei sitä varmaan nyt enempää oteta, ennen kuin ollaan saatu joku idea alastuloillekin.

Loppuun se sai tehdä lyhyttä suoraa: putki-hyppy-muuri. Muuri ja hyppy ihan matalalla ja putki suorana. Otettiin takaperin ketjuttaen ja eipä siinä ollut ongelmaa. Lelu oli magneettina ja se toimi niin hyvin, että jos en ollut tarkkana niin karkasi ja juoksi tyytyväisenä itsekseen loppuun saakka, nappasi lelun ja juoksi samat esteet lelu suussa takaisin hölmistyneen ohjaajan luokse, joka siis edelleen seisoi siellä putken luona... Tarkkana, tarkkana siis.

Viima tuli tekemään agihommia. Vire oli tänään hieno, se oli ihan innoissaan! Aloiteltiin puomilla, jota juostiin eri kulmista lähettäen. Tosi hyvin otti kontaktin ja vauhti oli mainio. Sitten tetstattiin paria radanpätkää:

Otettiin kummassakin käyttöön namialusta lopussa ja se toimi tosi hyvin. Se vetää Viimaa puoleensa, mutta kuitenkin on hiffannut idean niin, että ensin joutuu tekemään vähän tylsempiäkin juttuja, ennen kuin saa juosta loppuun ja vire säilyy. Tehtiin ensin ylempää pätkää ja vauhti oli hienoa, ihan selkeästi jäin kakkoseksi.

Alempi pätkä oli myös todella mainiota menoa, sielläkin oli loppupalkka putken päässä. Otin ensin muutamat välistävedot pelkästään niistä palkaten ja sitten koko systeemi. Vitsit, se ohjautui hyvin, olin niin tyytyväinen. Ja se ilo, millä teki, vaikka olikin vuorossa vaan "tylsiä" hyppyjä, ihanaa! Tuntuu, että sillä on itsenäisesti treenatessa paljon enemmän vauhtia, häiritsisikö sitä sitten jonkun verran ryhmätreenien hälinä. Tosin nytkin hallissa oli kaksi muutakin koirakkoa, jotka teki rataa ja haukkui. Tai ehkä se on se oma asenne, taas kerran.

Tuike pääsi viimeisenä tokoilemaan. Rakensin sille ruudun agiesteiden keskelle. Oli pikkaisen liikkis, kun lähetin ja kävi hyppäämässä matkalla yhden hypyn ja meni sitten täydellisesti ruutuun :D. Aika vaikea paikka, mutta hyvin haki oikeaa kohtaa. Seuraamisessa ensin lyhyttä pätkää, josta sai välillä namia ja välillä sai juosta suoraan putkeen. Oikein hyvä. Sitten pidempi, koemainen pätkä. Välillä oikein hyvää, välillä vaan ok. Paikka meinasi jossain vaiheessa irtoilla, askelsiirtymissä kyllä korjaa. Mutta ilme oli suurimmaksi osaksi hyvää ja jaksoi työstää.

Luoksetulon stoppeja tehtiin takapalkan kanssa. Se on T:lle aika vaikeaa, koska tasapainotus takapalkan ja luoksetulemisen välillä on niin hilkulla. Suhteen pitää olla niin, että 1/10 toistossa saa palkan takaa, muuten edestä, ettei ala himmaamaan. Sama juttu nytkin. Ensin varmaan neljä kertaa suoraan sivulletulemista, ennen kuin lopetti himmaamisen. Siitä sitten vielä pari hyvällä vauhdilla ja lopuksi yksi stopin kanssa, josta sai mennä taakse. Onhan se nyt kamalaa, kun pienen koiran taakse laitetaan namia, eikä sinne saa mennä :D.

Loppuun ketjutus:

• Liikkeestä istuminen: Ei moitittavaa.
• Ruutu: Stoppasin ihan hinasen reunaan, mutta oli kokonaan ruudussa. Hyvä man ja vauhdikas sivulletulo. Oikein kiva.

Ja ihan loppuun Tuike pääsi vielä juoksemaan puomia. Olen vähän harkinnut, josko sen kanssa kävisi kisaamassa ja silloin tällöin treeneissä, jalka on kuitenkin ollut niin hyvä. Puomilla oli hyvä vauhti, mutta alastulon kanssa saa olla tarkkana. Tuikelle ei ole alussa koskaan opetettu kontakteja kunnolla ja se lipsuu niistä herkästi. Jos käy kisaamassa vaan silloin tällöin, niin ei ainakaan niistä viitsisi virheitä ottaa. Mutta kyllä se vaan tykkäsi kun pääsi vähän juoksemaan.