Äksönpäivä jatkui ja illalla suunnattiin koko porukka hakutreeneihin. Tuike sai leikkiä sen mielestä ehkä maailman parasta harrastusta, eli makkararinkiä. Siis mikä voittaisi sen että saa juosta ja syödä makkaraa niin että napa rutkaa, ei edes tarvitse temppuja tehdä nakkinsa eteen. Eli hyvin meni  Nauru. Tyyppejä oli metsässä viisi, Vesan ja Raisan tunsi, muut oli vieraita ja kaksi niistä vielä miehiä. Päästin T:n irti jo hyvissä ajoin ja se juoksi ihan täysiä ensin Vesan luokse, sitten kaikkien muiden. Kaikki oli sairaan kivoja, nakki maistui ja pikkukoira sinkoili mättäältä toiselle. Ei paljon kyllä apuja tässä hommassa tarvitse Nauru.

Viima teki sitten vähän enemmän oikeaa hakua. Kolme maalimiestä, kaikki valmiina piiloissa, hakualue reippaan kokoinen, takaraja ehkä 50 metrissä. Viima jäljesti jo autolta saakka ihan innoissaan hakualueelle. Vesa oli eka maalimies ja siitä otti selkeän hajun heti keskilinjalta, joten päästin siitä etsimään. Lähti kuin tykin suusta, pikkaisen teki siksakkia, mutta löysi nopeasti. Suoruuden saamiseksi kaksi seuraavaa maalimiestä tehtiin hajunhaulla, eli mentiin pidemmälle että koiralla varmasti oli kunnon haju edestä, siitä peruutus takaisin ja sitten vasta koira etsimään. Toinen maalimies oli vieras ja piilo oli vaikeassa paikassa, kallion takana. Viima sai helposti hajun, mutta etsi maalimiestä kallionkoloista ennen kuin tajusi mennä kallion taakse. Iloisesti meni syömään palkkaa häntä heiluen pressuun kääriytyneeltä maalimieheltä. Silloin kun maalimies nousi ylös, niin pressu epäilytti ja sille piti vähän haukkua. Ilman pressua maalimies oli taas ihan kaveri.

Kolmas maalimies oli Raisa, nyt piilo oli vähän helpompi ja Viiman saadessa hajun se pääsi etenemään ihan suoraan piiloon. Raisakin oli kääriytynyt pressuun ja Viima pysähtyi parin metrin päähän häntä pystyssä haukkumaan sellaista "tule esiin sieltä niin katsotaan kumpi on kovempi"-haukkua. Kun Raisa otti pressua vähän pois, niin meni ihan innoissaan häntä heiluen syömään namia. Pressut siis vähän epäilytti Nauru, pitää niitä vähän katsella kotioloissa.

Kokonaisuudessa Viima teki ihan loistavasti töitä, vaikka edellisestä kerrasta on tosiaan aikaa. Tiesi heti mitä haettiin, nenä toimi alusta saakka ihan loistavasti ja tekemisen meininki oli hieno!