Uuden vuoden vietto sujui suht rauhallisissa merkeissä. Raketit paukkuivat aika reippaasti, mutta hyvin sujui koirienkin osalta. Viima ei välitä raketeista pätkän vertaa, ei ulkona, eikä sisällä. Veti sikeitä tyytyväisenä suurimman osan iltaa ja kävi pissallakin vielä vähän ennen puoltayötä ilman mitään ongelmia. Tuike stressasi paukkeesta vähäsen, kulki perässä ja piippaili. Sekin unonhtui kuitenkin heti kun jollain oli ruokaa tarjolla, silloin alkoi normaali kerjäysmoodi. Ja loppuillasta piippailukin meni ohi ja Tuikekin nukkui tyytyväisenä. On se vaan mukavaa ettei tarvitse stressata noiden kanssa.

Uuden vuoden päivänä käytiin Viiman kanssa vähän treenailemassa Laukaan kisatreeneissä. Vähän hullun hommaahan se oli, kun pakkasta oli lähemmäs 20 astetta, mutta onneksi maneesissa oli vähän lämpimämpi ja pohja oli täysin sula ja pehmeä. Otettiin paikkamakuu kahden muun koiran kanssa. Muuten hyvä, mutta yhdessä vaiheessa oli venytellyt kun kiertelevä ihminen oli mennyt ohi ja siitä sitten nousi istumaan. Kävin palauttamassa ja makasi sittem hienosti. Seuraamista tehtiin ohjatusti. Plääh ja plääh, taas alkuun ihan hirmuisia jäkkejä käännöksissä. Lyhyttä pätkää tekemällä saatiin sujumaan, mutta ei tuo nyt kovin hyvältä tunnu, vaikka silloin kun sujuu niin sujuu hyvin. Hyppy pelasi hienosti, samoin kaukot. Jossain vaiheessa treeniä Vimps päätti ottaa jalat alleen ja jouduin hakemaan sen pihalta, ei kuunnellut ollenkaan. Pienen muistuttelun jälkeen teki taas hienosti, en yhtään tiedä mikä sai neitokaisen pitkästä aikaa tekemään tuon. Luoksetulot pelasi hyvin, hienoa laukkaa. Noutoja tunnarilla, iloista menoa ja toi hyvin.

Mutta oli taas vähän kaksijakoiset treeni. Välillä teki ihan täysiä ja leikki innoissaan, sitten välillä paineistumista ja väistämistä ja sitten taas tehtiin ongelmitta. Oisikohan sillä vieläkin valeraskausoireita, mitkä vaikuttaa tekemiseen. Eilen illalla sitten petasi hullun lailla ympäri kämppää. Vessan maton se myttäsi ryttyyn, sängyn alla kaaputti, samoin komerossa. Hassua kun välillä se on taas niin ilkikurisen iloinen hömpöttäjä, ettei uskoisi minkään  vaikuttavan. Välillä taas tuntuu että on niin kovin tahmeaa. Nartut . Keskiviikon koe lähtee nyt kuitenkin vakavaan harkintaan.

Pakkassää on jatkunut ja ollaan lenkkeilty. Tuikkunen pärjää, jos sillä on tossut jalassa. Eilisellä lenkillä se kuitenkin meni hukkaamaan puolet tossuistaan ja sen jälkeen sitä saikin kantaa aika paljon. Viimaa ei pakkanen haittaa ja sillä tuntuu olevan niin hauskaa, niin hauskaa kun saa juosta ja rellestää. Se ei edes tassujaan nostele, eli taitaa aika lailla olla luotu näihin Suomen pakkaskeleihin. Eilisellä reissulla oli kamerakin mukana ja saatiinkin ihania kuvia.

Huuruinen porokoira

Täysillä vaan, sanoi Viima hangessa.

Huuruinen pikkukoira

Täysillä mennään, vaikka puolet tossuista puuttuu

Sylissä on ainakin lämpöistä

Kaikki kuvat nähtävillä: http://picasaweb.google.com/tuikeviima/VuodenEnsimmaisetPakkaslenkit#