Käytiin ihan uudella kentällä treenaamassa Nannan ja käppänöiden kanssa. Kenttä olikin ihan mukava, siinä on iltaisin valaistus viereiseltä jalkapallokentältä ja meiltä on siihen aikasta lyhyt matka. Jonkin verran siinä oli trafiikkia iltasella, mutta veikkaan että päivisin on aika hiljainen. Mutta samalla siis hyvää häiriötreeniä.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Tuike aloitteli:

Paikkamakuu: Tässä oli vähän kierrokset korkealla, kun jouduin karkottamaan yhden kentälle pölähtäneen setterin. No, ei siinä sen kummempaa, mutta T oli vähän pöhinöissään. Näkyi siinä että sinkoili vierellä maahan ja pöhisi autoista tuleville ihmisille sivulla ollessaan. Itse makuu oli hieno, eikä ohikulkijat enää haitanneet. Nanna kävi Iivoa palkkailemassa vieressä, eikä siinäkään mitään. Aikaa otettiin varmaan joku pari, kolme minuuttia.

Ruutu: Ahne pikkujapsi iski jälleen... Jätin loppupalkan sivuun ja se oli kai T:lle merkki siitä, että kaikkia maassa olevia juttuja pitää käydä haistamassa. Eli juoksi tyylikkäästi ruudun läpi nuuskimaan sen takana ollutta paperia. Siitä sai sitten varman hajun ja juoksi kentän toiseen reunaan syömään jotain. Minä tietysti perässä ja pikkujapsilla oli suu täynnä hiekkaisia Froliceja. Että näin, ei paljon korvat pelaa, kun ruoka tuoksuu... Otettiin sitten ruudusta uusinta ja nyt oli todella hieno suoritus.

Liikkeestä istuminen: Bueno.

Kaukot: Nyt oli kovin vaikeaa ja sorruin vähän jankkaamaan, mikä aiheutti hämmennystä lisää. Jossain vaiheessa tarjosi istumista s-m-siirtymissä ja sitä piti aika tassusta pitäen muistuttaa.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Sitten pääsi Rieha kehiin. Täytyy sanoa että sen kanssa kun treenaa, niin kyllä tuntuu vanhemmat koirat rauhallisilta. Toisaalta mua aina välillä oikein pelottaa palkata sitä, kun sormet on niin tuskissaan. Mutta se oli kyllä taas niin pro, ohikulkijat tai vieraat koirat ei kiinnostaneet yhtään kun sai tehdä Hommia.

Ruutu: Tein ensin itsekseen pari ruutua, viemällä lelun itse pentu sylissä. Rieha vaan aika nopsaan unohtaa lelun palatessaan. Saatiin sitten Nanna avuksi ja hetsasin kunnolla leluun. Rieha sinkosi ruutuun ihan täysiä ja ihan täysiä lelun kanssa takaisin. Se meni pari kertaa ruutuun ihan itsekseenkin bilettämään lelun kanssa, josta sitten heitin sille uuden lelun. Aikamoinen se on.

Metallinouto: Vauhtinoutoja, ensin namiin ja sitten narupalloon. Ja hauskaa oli, metalli ei jännitä pätkääkään. Loppuun ihan pari pitoharjoitusta ja irrotus vasta luvalla. Tässäkään ei ollut ongelmaa.

Lisäksi R pääsi riehumaan Mette-käppänän kanssa ja se oli hirmuisen hauskaa. Rieha oli aika lailla juuri saman kokoinen kuin Mette ja pari revitteli aikamoisia juoksupätkiä. Ja Meten parta taisi olla Riehasta aika kiva.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Otin sitten Viimankin tekemään, vaikka lupailin sille tokotaukoa. Jotenkin se on vaan surku jättää se kotiin tai autoon kun muut pääsevät tekemään. Ehkä se on vähän inhimillistämistä, Vimps olisi varmasti ihan tyytyväinen kun saisi vähän käydä metsässä jolkottamassa, niin kuin nyt treenien jälkeen. Eikä tokoilussakaan alkuun ollut mitään ongelmaa, Vimps teki itse asiassa tosi hienosti. Lopussa tuli ihme paineistuminen, joka pilasi fiiliksen. Vimps teki siis alkuun paikkamakuun Iivon kanssa, tosi hieno oli. Sitten vähän seuraamista ja siinäkin paikka pysyi. Ruudulla saatiin vähän virettä ylemmäksi ja Viima haki kivasti paikkaa näyttöruudulla. Jätin sen sitten nuuskuttelemaan kentälle, ottaakseni pennun ulos autosta. Mulla oli kädessä metallikapula (eikä siis mitään yritystä saada Viimaa sitä noutamaan) ja se olikin yllättäen Viimasta ihan karmeaa. Kauhea ahdistus ja autoon. Ei aina pysty käsittämään porokoiran mielenliikkeitä. Mutta ehkä se tokolakko on nyt ihan paikallaa, katsellaan miten agin kanssa tulee.