Lähdettiin koko porukka Pieksämäelle japsien toko- & agipäivään. Paikalla taisi olla 5 japsia ja 6 muun rotuista japsiperheistä. Tokoa koulutti Riikka Pulliainen, joka kisaa mitteliensa kanssa evl:ssä eli pienistä pystykorvista varmasti kokemusta. Agia vedettiin sitten omalla porukalla.

Viima aloitti tokoilemalla. Pieksämäen hallihan on ollut Viimalle ongelmallinen, mutta nyt se oli ihan innoissan päästessään halliin, leikki ja riehui. Eli hyvä! Katsottiin seuraamista ja aika hyvin tuli vasurijäkki esiin. Eli lähtee tosi hyvin liikkeelle, vasurissa tulee masennus ja kontakti tippuu. Varmasti vaikutti se, että oli uusi kouluttaja ja jännitin, mutta hyvä että saatiin ongelma esiin. Riikka antoikin vinkiksi samaa mitä ollankin tehty, eli itselle pidätettä ennen käännöstä, eikä vaan rykäistä sitä hirmuisesta vauhdista. Uutena hyvänä vinkkinä Riikka antoi sen, että tehtäisiin käännöksen jälkeen jotain tosi outoa, eli lähtisin vaikka juoksemaan tai oikein hitaaseen kävelyyn, että Vimps joutuisi skarppaamaan. Muutenkin seuraamiseen pitäisi tehdä tosi paljon vaihtelua, eikä vetää vaan sitä avoimen kaavaa. Juoksuun lähtöä kokeiltiinkin ja kyllähän Vimps selkeästi oli ihan ihmeissään, eikä niin masentunut kännöksessä. Pitää vaan itse muistaa olla reipas ja lopettaa koiran tuijottelu tässäkin.

Toisena katsottiin sitten noutoa. Viima teki sille ihan tyypillisen noudon, täysiä kapulalle, saalistus ja ravilla takaisin ja pieni himmailu luovutuksessa. Riikka oli samaa mieltä kuin minäkin, eli saalistamiseen ei lähdetä puuttumaan, ettei into katoa. Palautusta lähdettiin katsomaan luoksetulon kautta, eli siheen varma kohti tuleminen niin voi liittää noutamisen. Tehtiin samaan tyyliin kuin mitä olen itsekin tehnyt eli niin, että nami lentää taakse. Pienenä erona se, että en käänny heittämään namia vaan nami lentään kädestä ja muuten olen ihan niin kuin kokeessa olisin. SItä kautta saa sitten kokeeseenkin varmuutta, kun vartaloavut lähtee pois, niin Vimps ei voi tietää milloin nami lentää. Vähän se oli alkuun ihmeissään, kun en kääntynytkään heittämään namia, mutta nopeasti hiffasi homman ja tuli hyvin laukalla. Siitä vaan sitten koko ajan myöhäistämään heittoa, lopulta niin että nami voi lentää taakse vasta kun koira on perusasennossa. Eli että koko ajan säilyisi vauhti, kun se ei tiedä missä kohti nami lentää.

Riikka myös sanoi että Viimalle voisi ottaa kokeeseen jonkun hauskuutusliikkeen välille, millä sen saisi vähän riekkumaan ja rentoutumaan. Tähän mietin pyörimistä, se on siitä yleensä kovin hauskaa, kun ei niinkään tykkää esim. hyppiä. Pitääpä tuota miettiä.

Sitten Tuike. Pikkujapsi esitteli repertuaarinsa tärpättäen hulluna ja Riikan mukaan se on niin innoissaan, että siltä voi vaatia enemmän ja sen kanssa pystyy tekemään toistoja. Tottahan se on, Tuikesta on vaan niin siistiä kun saa tehdä ja pienenä partiolaisena se tärpättää vaan enemmän, jos palkkaa ei heti tulekaan.

Katsottiin seuraamista, kun kerroin sen olevan ainainen murheenkryyni. Riikka liikkuroi pätkän, T piti ihanaa kontaktia, tärpätti, edisti ja hömppäsi. Lähdettiin katsomaan sivulletuloa, siitähän se seuraaminen lähtee. Treeninä sellainen, että täysin paikallaan seisoen pyydän koiran sivulle, jos menee vinoon tai väljästi niin uusi pyyntö, niin kauan että on oikeassa kohdassa. Siitä kehu, siirryn vähän ja uusi yritys, niin kauan että tulee ekalla yrittämällä oikeaan paikkaan, josta vasta nami tai lelu. Alkuun T oli ihan ihmeissään, tärpätti ja vänisi, mutta hyvin nopeasti se alkoi tiivistämään paikkaa kun palkkaa ei tullutkaan ja lopulta se tuli ekalla käskyllä oikeaan kohtaan. Tärkeää siis se, ettei palkkaa tipu väärästä ja se, että pysyn itse ihan suorassa ja pystyssä. Otettiin myös yhtä askelta eteenpäin sivu-käskyllä ja siihen ihan pupsitreeni imuttaen, selkä suoraksi, ei katsetta koiraan ja palkka. Tuo oli aika hyvä vinkki, että en katso koiraa kehuessa, senhän kuuluu katsoa minua ja kehut toimii ilman sitäkin.

Toisena juttuna ruutu. Eilinen havainto siitä että nami ruudussa on aiheuttanut pelkkää haistelua oli ihan oikein. Lähti hienosti ruutuun, mutta nuuski ja nuuski, eikä kuunnellut yhtään käskyjä. Riikkakin sanoi, että pienellä koiralla aina namikuppi niin isoksi että varmasti näkee, tai sitten ei ollenkaan. Ja Tuikehan osaa kosketusalustan, joten miksi en ole käyttänyt sitä... Stoppiin Riikka suositteli pallopalkkaa ja sillä tehtiinkin sitten muutama tosi pätevä stoppi. Loppuun kerroin vielä meidän kohtimeno-ongelmasta ja otettiin lähetys täydestä matkasta, että saataisiin se esiin. Tuike meni hyvin ruutuun ja stoppasi hyvin, mutta ei mennyt maahan millään, tuijotti vaan paikkallaan seisten ja jäkittäen. Tähän Riikka sanoi, että tiukempi ote ja lähemmäksi sanomaan että nyt oikeasti pitää totella. T:n ilme oli ihan sellainen, että mitäs sieltä kaukaa huutelet. Kohti menossa ei sitten ollutkaan mitään ongelmaa ja sivulle tuli vauhdikkaasti. Liikettä vaan enemmän osiin ja palkkaa jokaisesta osasta erikseen.

Eli kokonaisuutena T teki tosi hyvin ja sai  paljon kehuja asenteestaan ja vauhdikkuudestaan. Ja taas ihan hyvä muistutus siitä että pikkupystäri ei ole moksiskaan siitä että sille sanoo vähän tiukemmin.

Sitten päivän agirata:

Vesku teki Tuikun kanssa rataa ennen tokoa ja vielä pari kertaa sen jälkeen. Keinu oli alussa tosi hyvä, loppua kohden himmailu lisääntyi ja pujottelussa näkyi että T jännitti sitä, kun keinu rämähti takaisin alas. Muuten rata meni parilta tosi kivasti, puomilla hyvät kontaktit ja putkia ennen pystyi hyvin takaaleikkamaan. Hyvin Vesku on kyllä kehittynyt ja T kuuntelee ohjaajaa hienosti.

Viiman kanssa tehtiin sama rata kolme kertaa. Kaksi ekaa oli ihan sikahyviä, ihan turhaan olen taas morkannut Vimpsin agiuraa . Mulla oli Hau-hau-märkäruokapurkki kädessä ja johan tuli porokoiraan intoa. Ekalla kerralla saatiin ihan puhdas rata, mutta 11-hypyn kiersi. Toisella kerralla pujottelussa yksi jäkki, muuten tositosi hyvä rata. Keinulla ei mitään ongelmaa, pujottelukin meni suht vaikeasta kulmasta aivan hienosti (toki vedättäen). Sehän oisi ihan kisavalmis tämän radan perusteella. Kolmas kerta oli liian paljon, toki teki ja meni, mutta vauhti oli jo hitaampi (Hau-hau oli jo loppu). Mutta joo, hyvä mieli tuli!! Pitää vaan ottaa tarpeeksi motivoiva palkka ja lopettaa ajoissa niin hyvä tulee Viimasta!