torstai, 26. kesäkuu 2008
Katastrofin aineksia ilmassa. Saattaa olla että Viimalla on valeraskauden oireita, niin kummasti tänään teki. Tiivistettynä koko treeni meni siihen että teki hyvin, kunnes tuli virhe, jota piti korjata, sen jälkeen lähti litomaan kentältä korvat luimussa. Ei mennyt pitkälle ja tuli kyllä suht nopeasti takaisin houkutellessa (tai kun käskin sen maahan ja kävin hakemassa) ja uudella yrityksellä teki yleensä ok. Jotenkin kuitenkin nyt nuo epäonnistumiset oli Viimalle ihan liikaa, muiden luokse kyllä pystyi menemään ongelmitta mutta mamma oli välillä kertakaikkisen inhottava. Toisaalta tuntui että treenin loppuun mennessä sitä ei vaan enää yksinkertaisesti huvittanut, lähti mm. katselemaan keinulle kun toinen treenaja laittoi sinne nameja ja muutenkin seuraili ihan ketä vaan kellä oli jotain syömistä (edelleen sopisi siihen valeraskauteen) ja kun sen kävi hakemassa niin häntä heiluen jolkotteli mukana. Ihan ihme härpäkettä siis.
Tehtiin kaksi treeniä:
ja
Välillä meni siis paremmin ja välillä huonommin, eka treeni lähti alkuun ihan loistavasti, sitten tuli töks ja sitten olikin ihan töks töks koko homma. Tehtiin siinä alun hyppysuoraa erikseen, samoin pujoa. Toisessa treenissä näkyi jo ihan turhautuminen, käveli mm. ihan suoraan pituuden yli, vaikka aiemmin hyppäsi hienosti ja ongelmitta. Puomilla oli myös ihme himmailua, siinä ei ikinä ole ollut ongelmaa, mutta nyt piti houkutella oikein urakalla ylösmenolla, sen jälkeen meni kyllä lopun hyvin.
Treeni oli siis tälläinen tällä kertaa. Silloin kun teki niin teki upeasti, lennokkailla hypyillä. Ohjauksessa en saa yhtään painostaa esim. putkesta haettaessa ja muutenkin pitää muistaa viedä kunnolla esteille. Jos itse teen virheen esim. pujottelun ohjauksessa niin Viiman pitää antaa vaan mennä niinn kuin itse tekee eikä keskeyttää.
Kommentit