Salme-kasvattaja tuli katselemaan meidän agiliitelyn tasoa ja ongelmakohtia. Katsottiin ensin hyppytekniikkaa ihan suoralla, neljällä esteellä, joiden korkeus kasvoi kohti loppua. Alkuun tässä olikin ongelmia, Viima saattoi kiertää tai kieltäytyä viimeisellä korkeimmalla esteellä. Laskettiin se 55 senttiin ja sillä korkeudella se alkoi sujumaan. Alkuun vaikutti siltä että Viima olisi hypännyt jotenkin kummasti, mutta todettiin sen lähinnä johtuvan vain epävarmuudesta, eli kun ohjaus on kunnossa ja Viima tietää mihin mennään ja saa vauhtia tarpeeksi, niin hyppää aivan ongelmitta. Otettiin sitten lyhyitä ohjausharjoituksia, joissa minun piti keskittyä koiran viemiseen esteille. Viima ei osaa vielä itse lukea esteitä, joten samanlainen ohjaus kuin Tuiken kanssa ei tule kysymykseen, vaan Viima pitää tosiaan viedä esteille ja näyttää kunnolla mihin mennään. Tässä siis käytöön lähettävä käsi, joka ikään kuin heittää pallon riman keskikohdan yli, kulkien koko ajan kyljen suuntaisesti kello kuudesta kello kolmeen. Eli ei pelkkää ylhäällä olevaa kättä, mikäs Tuikkuselle riittää sen radanlukutaidoilla, vaan käsi tosiaan heittää koiran esteen yli. Tässä tärkeää että koiralla on yhteys käteen heti lähdettäessä ja myös se etten jätä Viimaa yksin selviämään, vaan mennään yhdessä, kunnes se osaaminen siihen tekemiseen löytyy toistojen kautta.
Ohjauspätkinä tehtiin seuraavanlaisia:
Tein väleihin lähinnä valsseja, viimeisellä pätkällä tuli kaksi valssia 2- ja 3-hyppyjen jälkeen. Kun sain ohjausken pysymään kasassa niin Viima teki tosi hyvin, kun mennään yhdessä luottaen ja varmasti ohjaten niin ei ole ongelmaa. Olin oikeasti niin yllättynyt miten helposti nuo takaakierrotkin sujuivat kunhan vaan vein koiran kunnolla ja heitin esteen yli, niissä kun erityisesti on ollut epävarmuutta. Minun pitää itse muistaa että Viima ei ole Tuike, ja vaikka se parhaansa aina yrittääkin niin se tarvitsee vielä enemmän tukea hyppyjen loppuunvienneissä ja paljon onnistuneita hyviä treenejä.
Loppuun treenattiin vielä tokohypyllä lähetystä, korkeutta nostettiin pikkuhiljaa niin että loppujen lopuksi korkeutta oli 80cm, eikä todellakaan ollut mitään ongelmaa, tuostakin mentiin reippaasti yli ja hyppytekniikka oli hienoa. Tärkeää on vaan muistaa se oma vienti, lähteyksen terävyys ja varmuus, silloin Viima tietää mitä tehdään ja tekee upeasti!
Olipa yksinkertainen, mutta hyvä treeni, kiitos Salmelle taas ihan älyttömästi hyvistä neuvoista, ihanaa kun kouluttaja muistaa että yksinkertainen on kaunista, lukee koiraa, eikä väkisin väännetä vaikeita juttuja.
Kommentit