Päästiin mukaan Salmen vetämään ryhmään Killerillä. Viimalla oli hurjasti virtaa ja energiaa ja se näkyi jonkin verran siinä että haukututti. Ohjaaja oli myös fiksuna unohtanut pannan kotiin joten tehtiin valjaissa... Ryhmässä oli neljä muutakin koirakkoa, erityisesti oli kiva nähdä Nelli-japsin tokoa, hienosti pikkuneiti teki.

Alkuun treenattiin avoimen luokan liikkeestä maahanmenon taakse siirtymistä. Sitä samaan tapaan kuin mitä ollaan Tuikkusen kanssa tehty seisomisella eli koira maahan, siirtyminen sivulle/taakse, takaisin eteen, käsky ja palkka edestä. Tarkoituksena siis opettaa koira sietämään pyöritystä joka suuntaan. Viima teki nätisti, itse yritin pitää kädet kurissa.

Seuraavaksi tehtiin kaukkareiden alkeita, ihan vaan edestä ensin avittamalla. Sitten liitettiin mukaan käsimerkki. Viima nyt osaa tämän homman aika hyvin, mutta hyvä oli kertailla perusteita kuitenkin.

Aloiteltiin takapalkan käyttöä, koira paikallaan, pannasta tukien heitetään näkyvästi nami itsen ja koira välistä taakse, katsekontaktista käsky ja lupa mennä namille. Tämä oli "yllättäen" Viimasta tosi kivaa, se on aina tykännyt liikkeistä missä saa itse juosta jonnekin ja sieltä saa palkkaa.

Tehtiin myös noudon alkeita, meidän piti hakea metsästä keppi, jonka avulla sitten kokeiltiin pitämistä. Lähdettiin ihan alusta eli ensin vaan kosketus kuonoon kummallakin kädellä, sitten hieman avitusta toisella kädellä suun aukaisemiseen ja lopulta sitten rauhallisesti noutoesine suuhun ja pienen hetken rauhallinen pito. Viiman kanssa on tätä tehty, mutta se on nyt pitkän aikaa ollut tauolla. Hyvin kuitenkin antoi nyt laittaa kapulan suuhun ja piti rauhassa. Pitäisi varmaan muistutella tämä taas mieleen.

Treenien tässä vaiheessa kentän toisella laidalla ollut koiraporukka alkoi tosissaan treenaamaan ja vahvasti sheippaukseen keskittynyt porukka sitten naksuttelemaan. Ja siitähän Viima ei tykkää sitten ollenkaan ja into tekemiseen loppuu saman tien (olen siis sille joskus naksutellut pentuna ja jotain inhottavaa se siihen yhdistää). Joten meidän osalta treenaus jäi siihen, katseltiin vaan vierestä kun muut teki. Hyvää siedätystä se oli kuitenkin ja Viima katseli kun muut touhusi ja välillä vähän komensi haukkuen kun tuli tylsää. Syöttelin sille vielä kupista loput namit ja vein sitten autoon. Harmi ettei nyt päästy sen enempää tekemään, Viimassa olisi kovasti ollut intoa. Kotiin mennessä se sitten näkyikin ja neiti riekkui kuin heikkopäinen, oikeasti meno oli ihan villiä. Siitä pystyi helposti sieppaamaan lelun kanssa seuraamisia hyvällä kontaktilla ja kaukkareita. Sai tosissaan rauhoittaa kaverin kun lelun laittoi pois.