Tänään hujahti yllättäen neljä tuntia treenatessa, lenkkeillessä ja muiden treenejä katsoessa. Ihana, aurinkoinen keli, tosin pienellä tuulella höystettynä, joten mikäs siinä. Ajeltiin siis Killerille, johon saatiin ensin seuraksi pari bc-ihmistä tokoilemaan.

Tuike oli vuorossa ekana. Aloitettiin ruudulla. Ensin lähetys kisamatkasta, erinomainen bongaus, hyvä stop ja man. Nousi tosin ylös siitä ja jouduin käskemään maahan uudestaan. Sen jälkeen ok ja kävin palkkaamassa ruutuun. Erikseen otettiin lähetyksiä lyhyeltä matkalta ja loppuun vielä yksi kisamainen. Hyvin se tekee, ei juuri ollut valittamista.

Sitten otettiin pieni pätkä seuruuta ja sen perään liikkeestä istu. Seuraamisessa oli tosi kiva ilme ja paikka säilyi erinomaisesti. Liikkeestä istuminen onnistui samantien eli sitä ei jankattu enää.

Luoksetulon stopit oli sen sijaan vähän hakusassa. Ei tosin voinut kovin pitkästä matkasta ottaa, koska oli niin liukasta. Mutta lyhyelläkin neitokainen oli vähän sitä mieltä, että ensin voi tulla pari askelta ennen kuin pystyy stoppaamaan. Iloista menoa toki oli.

Loppuun tehtiin vielä tunnari liikkuroituna. Tuuli kovasti, mutta ei näyttänyt haittaavan. Menomatkalla piti nuuskaista joku maassa ollut läntti, mutta muuten oli erinomainen tunari. Kyllä se pikku-T vaan osaa!

Rieha kävi sitten hyppimässä kentällä. Sillä oli aikasta paljon virtaa ja se pursuili jonkin verran. Kävi pussaamassa kaikki halukkaat. Seuraamisessa tuli pitkästä aikaa RÄYHähdyksiä sivulle tuloissa ja homma loppui sitten samantien siihen. Pienen rauhoittumisen jälkeen malttoi seurata hiljaa ja tehtiin paljolla palkalla ihmisten ympärillä seuruuta, eli henkilöryhmän alkeita. Tämä sujui hienosti.

Luoksetulon stoppeja tehtiin myös, seisominen oli hyvää, maahanmenossa meinasi jäädä pylly ilmaan. Ruutu oli hyvässä muistissa ja olisi loikkinut sinne ihan itsekseenkin. Palkkailin sitten vaan oikeasta paikasta. Ruutumerkit ja nauhat sai välillä kyytiä kun oli niin kivaa. Loppuun vähän noutoa. Malttitreeniä piti tässä tehdä alkuun, meinasi rynnistää kapulalle samantien. Hienosti nosti ja toi sitten kun sai luvan.

Halille tuli sitten tuttuja agiliitelemään ja menin katselemaan heidän treenejään. Oli muuten aika hienoa nähdä ihan erilaisia koiria tekemässä pujottelua ohjureilla/verkoilla. Koirat isoista käyttömaleista, bc:n kautta kääpiöpinseriin tekivät muutaman treenikerran jälkeen tosi makeaa, itsenäistä pujottelua. Vahvisti omaakin näkemystä siitä, että Riehalle lähdetään pujottelu opettelemaan noiden härpäkkeiden avulla.

Rieha saikin lopuksi tulla testaamaan härpäkkeitä valvovien silmien alla. Tehtiin ensin kolmella kepillä ja verkoilla. Tähän tarvittiin n. 5 toistoa ja R haki aloitusta täysin omatoimisesti. Siirryttiin sitten täyteen pujotteluun. Ensin tehtiin hihnassa pari toistoa ja R luikersi niin hienosti. Otettiin hihna pois ja sama meno jatkui. Pystyin ohjaamaan kummaltakin puolelta ja vähän vedättämäänkin. Ihan uskomatonta miten nopeasti Rieha tuon hiffasi. Eli reippaan 10 toiston jälkeen se haki aloitusta itsenäisesti, kummaltakin puolelta ohjaten ja pujotteli täyden sarjan katse naulittuna eteen ja matalana. Itsellä on vähän opettelemista siihen, etten koita väkisin ohjata koiraa, vaan annan sen tehdä hommat ihan itse. Tästä jatketaan, pikkuhiljaa!

Viima tuli sitten hommiin viimeisnä. Tehtiin ensin puomia ja siitä kontakteilla palkiten. Hyvä meno. Sitten muutama pujottelu loppupalkan kanssa ja siinäkin oli vauhti koko ajan parempaa. Loppuun irtoamissuoraa putki-pituus ja kolme hyppyä. Loppupalkka päähän, niin enhän minä pysynyt enää kyydissä ollenkaan. Kyllä siitäkin potkua löytyy, kun motivaatio on kohdillaan!

Aloin jo eilen ajamaan Viimalle sisään edestä perusasentoon tuloa takakautta. Tämä todellakin tuntuu sopivan Viimalle, tykkää ihan selkeästi kun saa kiertää. Veikkaan että tällä paranee ja pisteet säilyy paremmin, kun saadaan kunnolla opeteltua. Seuraamista tehtiin vähän niin kuin palauttelevana ja meno oli oikein kivaa.