Päivän ageista kerittiin juuri kotiin, kun vuorossa olikin Lappalaiskoirien tokotreenit. Mukaan pääsi kumpikin koira ja oikeastaan tehtiin vaan omiamme, eikä niinkään osallistuttu ohjattuihin juttuihin. Tosin saatiin liikkurointiapua ja tietysti häiriötä, mikä on hyvä homma.

-----------------------------------------------------------------

Tuike

Ruutu: Eka lähetys meni pieleen, T juoksi pissalle nurmikolle, oma moka. Uusi lähetys ja meni hyvin ruutuun, hyvä stop ja hyvä maahan. Malttoi pysyä maassa ja tuli hyvin seuraamiseen, eli aika nappi liike. Lisäksi tehtiin siirtelyjä eri paikoista ja hyvin haki keskikohtaa.

Liikkeestä istuminen: Kolmisen toistoa, toimi hienosti. Koitin kiinnittää omaan tekemiseen huomiota, sanoin käskyt ennemmin hiljaa kuin kovaa ja tosi hillitysti. Tuntuu, että jos yhtään liioittelen niin pikkukoira tömähtää maahan.

Luoksetulo: Loppuasentoja ketjuttaen. Aikasta bueno.

Seuraaminen: Käskyn vahvistusta ja askelsiirtymiä, oikein kiva.

Paikkamakuu: Tehtiin kahden muun koiran kanssa treeniä, jossa aina keskimmäinen kutsuttiin luokse muiden maatessa. Hyvä treeni meille. Tosin T:n fiilis oli vähän huono makuuseen mennessä, tallasin sitä varpaille niin, että huusi kuin syötävä. Se teki selkeästi koiran epävarmemmaksi ja koitti räksyttää muille ja vähän väistellä minua. Näkyi myös siinä, ettei oikein meinannut mennä maahan ekalla käskyllä. Itse makuu oli kuitenkin ok, tosi epävarmuus näkyi siinäkin pään ja korvien pyörimisenä. Hyvin kuitenkin pysyi vaikka muut juoksivatkin ja sain palkatuksi useamman kerran kunnolla maahan.

-----------------------------------------------------------------

Viima

Olikohan nyt agitreeneistä jäänyt vähän fiilis päälle, kun komennushaukku raikasi ja häntä pyöri... Nyt ei aina toiminut edes pelkkä maahan laittaminen, silti koitti komentaa, eli oikeasti piti olla tekemistä ennen kuin pää pysyi kiinni. Mutta teki kyllä hienosti!

Kaukot: Tehtiin pariin otteeseen. Ensin pidennetty i-m-i-m-i-m-i, josta hyvästä istumisesta palkka. Sitten ekan istumisen vahvistusta. Sonja liikkuroi lopussa koemaisen, jolloin eka istuminen ei toiminutkaan, vaan tarvitsi kolme käskyä. Sen jälkeen kaikki siirtymät nättejä. Siitä vielä uusinta liikkuroituna ja palkka ekasta istumisesta, joka toimi taas hienosti. Eli kyllä sitä saa vaan vahvistaa eri tilanteissa että on varma.

Seuraaminen: Vasureita, ei tunnu väistävän enää. Osaksi varmaan auttaa se että täyskäännöksiin olen ottanut vihjeen, eli alkaa paremmin erottamaan kumpi tulee. Hyvä fiilis ja nätti kontakti.

Luoksetulo: Läpijuoksu, stopin kanssa ja läpijuoksu. Nyt tein varmaan ekaa kertaa niin, etten palkannut stopista lentävällä palkalla. Oli silti ihan super ja Viima jäi lähestulkoon sellaiseen pro-näyttelyseisontaan. Siitä ripeällä ravilla hyvään eteen tuloon. Läpijuoksuissa laukkasi koko matkan, eli on siinä se pieni ero.

Liikkeestä stopit: Namipelillä, hienoja oli.

Nouto: Pari kertaa namipiilosta palkaten. Tosi hienoja!! Meni ja tuli laukalla, mikä ei Viiman kanssa aina ole varmaa. Pientä saalistusta ja saalisloikkaa kapulalle, mutta malttoi odottaa hienosti. Ja luovutukset makeita! Loppuun Sonja liikkuroi koemaisen, mitä ei vissiin noudossa olla juuri koskaan tehty. Tässä kävi vähän huono mäihä, kun onnistuin heittämään kapulan niin, että se meni auton varjon alle ja Viima joutui vielä noutamaan vastavaloon. Lähti kyllä tosi hienosti, mutta ei meinannut löytää kapulaa. Eikä ihme, sen verta huonot oli olosuhteet. Kannustamalla se sieltä löytyi ja palautti ok, tosin ravilla. Luovutus ok, tosin koitti vähän pompata kohti namipiiloa, mutta siirtyi kuitenkin hyvin sivulle, kun en anatunut palkkasanaa. Otettiin vielä yksi heitto ja palkka namipiilosta, että jäi oikea fiilis.

Loppuun Vimps leikki vielä vähän näyttelyä ja Sonja tuomaria. Eipä siinä sen kummempaa, mutta pakko vähän treenata kun porkkisten tuomari on kuulemma todella tiukka tapaus ja me ollaan aina vähän niin kuin menty silleesti luomuna ilman juuri treenausta. Sellaiselta se varmaan välillä näyttääkin, tokokoira pitää hienosti kontaktia tai istuu  . Noo, kattellaan, ei se onneksi ole vakavaa.