Rieha sai tänään mukavaa seuraa lähestulkoon samanikäisestä ihanasta käyttölabbis Ruusta. Alkuun pari katseli toisiaan vähän epäillen, mutta sitten kun pääsivät vauhtiin niin meno oli aikamoista. Rieha kunnostautui riehumisessa ja ärräämisessä oikein urakalla, onneksi Ruu ei ollut moksiskaan ja antoi tarvittaessa takaisin. Rieha tykkäsi mm. juosta ihan suoraan päin Ruuta ja roikkua Ruun niskanahassa ravistellen kuin parastakin lelua. Mutta meni ne kyllä välillä niin söpösti yhdessä vierekkäin lelu suussa, ihan samankokoiset, toinen luppakorva ja toinen pystykorva. Ensi kerralla ehdottomasti kamera mukaan että pääsee ikuistamaan tätä riekuntaa. Kentän vieressä oli käynnissä rakennustyömaa, josta kuului aika kovaa melua eli siinäkin mielessä leikkipaikka oli oivallinen valinta. Alkuun äänet jännitti, mutta loppuvaiheessa ne oli jo menneen talven lumia.

Pakko kyllä ihailla Riehan fyysisyyttä. Ei Tuike eikä Viima kumpikaan olleet tuon ikäisinä noin vauhdikkaita ja kuitenkin niin hyvin itsensä hallitsevia. Rieha vetää ihan täyttä rallia, tekee käännöksiä ja hyppyjä täydestä vauhdista. Ei varmasti tule agissa ongelmia. Paitsi ohjaajalla perässä pysymisessä...

Huumaa-siskon naksuttelukertomuksista innostuneena olen minäkin nyt ajanut Riehalle naksua läpi ja hyvin tuntuu neiti idean tajuavan. Istumisesta olen jo naksutellut parisenkymmentä kertaa ja sekin tuntuu tulevan kuin itsestään. Täytyy vaan omalta kohdalta sanoa että naksutinkoulutus ei ole minulle hirmuisen tuttua, eikä myöskään luonnollista (siis missä kädessä pidetään mitäkin :D). Mutta noin periaatteessa sen ideoita on jossain määrin tullut käytettyä. Viiman kanssa tosin olen onnistunut saamaan naksun kaameaksi asiaksi, jonka kuulleessan Vimps katsoo parhaimmaksi poistua paikalta. Mutta ehkä vältymme samalta Riehan kanssa ja sille kyllä varmasti sopii tuollainen tarjoamiseen perustuva toiminta, sen verran paljon juttuja se keksii.

Mutta sitten isot koirat. Tuike pääsi treenailemaan eka. Alkuun tökkäisyjä ja seuraamista. Nyt mukaan askelsiirtymät oikealle ja paikallaan käännökset. Vasemman askeliin pitää kehittää jotain, Tuike ei ole niin rohkea että siinä uskaltaisi tulla tökkäisemään kun otan askelia sitä kohti. Muuten oli erinomaisen pätevää touhua. Otin pitkästä aikaa muistutukseksi kaukoja pidemmällä etäisyydella litanian i-m-s-m-i-m. Liikkui ehkä 10cm seisomisessa, muuten ok siirtymät. Treenaamattomuus näkyy. Muutamat liikkeestä istumiset sen sijaan oli oikein hienoja. Loppuun otettiin vielä paikkaistuminen Iitun kanssa. Tässäkin näkyi treenaamattomuus kun T lähti heti ekassa jätössä hipsimään perään. Sen jälkeen uusi jättö kunnon käskyllä ja pysyi hienosti istumastaa varmaan lähemmäs 4 minuuttia minun ollessa piilossa.

Vimpsin kanssa ajattelin ottaa kisamaisen rupeaman, palkka vasta kentän sivulta. Ensin paikkamakuu Iitun kanssa 3min. Tosi hyvä, valpas ja varma. Sitten otettiin kaukot, jotka oli kympin arvoiset. Sitten pidempi seuruu, joka meni suurimmaksi osaksi hienosti. Jossain vaiheessa tuli pieni irtoaminen ja annoin lisäkäskyn, jolla korjasi ok. Isot kehut tästä ja Vimps luuli jo että saa juosta loppupalkalle. Koetta varten pitää tuota siis ainakin treenata, on vähän noloa jos koira lähtee palkkaamaan itseään kesken kokeen. Kutsuin sen siis mukaan ja otettiin vielä nouto. Hirmuinen into, eli varasti saman tien kapulalle. Mutta palautti hyvin. Ja koska tehtiin koemaista niin en lähtenyt korjaamaan, vaan sai mennä palkalle. Jos tämä olisi ollut koe niin paikkamakuusta ja kaukoista kympit, seuruusta ehkä 8-9 ja noudosta nolla. Mutta fiilis hyvä! Ihan loppuun otettiin vielä odotustreeni kapulan heiton jälkeen, eli katsekontaktista palkka ja hain itse kapulan pois.