Tuike ja Vesa treenasivat omassa ryhmässä. Mie olin seuraamassa. Pikkaisen Tuike minun perääni kuikuili, mutta ei pahasti. Ratakin oli aika sujuvaa menoa, tosin pujottelussa oli vaikeuksia alkuun. Lelulla revittämällä saatiin mukavasti vauhtia ja hyvin Vesa tuolla kokemuksessa handlasi vaikeatkin paikat haastavalla radalla. Erityisen hienosti meni lopun kahden hypyn ja putken pyöritys.

Viima liiteli myös. Ja esitteli taas vähän karkailuominaisuuksiaan, tosin hieman eri muodossa. Olin nimittäin hallilla vetämässä omaa junnuryhmää ja Vesa tuli koirien kanssa paikalle vasta myöhemmin, eivätkä käyneet hallissa minua moikkaamassa. Lähtivät lämmittelylenkille ja koirat saivat juosta vapaana. Viima oli kuitenkin matkalla kai kuulostellut minun olevan hallilla ja yhtäkkiä Vesa oli huomannut, että sitä ei näy missään. Itse olin juuri neuvomassa ryhmäläistä, kun hallin ovi aukeaa ja neiti Vimpula juoksee sisään. Ovi  avautuu ulospäin, mutta siinä oli sen verran jäätä välissä että oli raollaan ja Viima fiksuna sen törkkäisi auki. Ensin se näytti olevan hämillään sisääntulostaan, mutta kun näki minut, niin ilme kirkastui ja iloinen porokoira juoksi luokse. Kohta tuli perässä ei niin iloinen Vesku ja Tuike, joka oli ihan pihalla koko hommasta. Ei päässyt porokoira sillä kertaa liitelemään.

Viima teki kyllä sitten myöhemmin vähän agia. Aika kivaa pätkää tuli, mutta taas kesken yksi yritys karata ulos hallista (kumma juttu, kun välillä karkailee halliin ja välillä ulos). Tuntuu että se yhdistää sen nyt johonkin tiettyyn juttuun, koska muuten oli tosi rennosti ja hyvin hallissa. Seuraili muiden tekemisiä innolla ja heilutteli vaan häntää. Eikun torstaina lisää mietintää mistä johtuu. Tätä pikkupätkää teki kumpikin ja hyvin pyöri: