Ajettiin Hannan treeneihin Vaajakoskelle, ihan uuteen paikkaan. Vuorossa oli sekä Viiman jälkitreeni että Tuiken toko. Olikin tosi mukavat isot nurtsit mihin jälkeä tallata ja Viima aloittikin heti sillä.

Tallasin I_I-muotoisen jäljen. Eka suora ehkä 100 askelta, kaksi keppiä. Sitten kulma oikeaan, n. 50 askelta ja yksi keppi. Taas kulma oikeaan ja loppusuora taas sellaiset 100 askelta ja kaksi keppiä. Keppien alla purkit, joita piilottelin nurmikkoon parhaani mukaan. Kulmissa namia ja muutama muuallakin, lähinnä keppien jälkeen, mutta muuten ilman.

Viima oli heti ihan mukana ja kiskoi jäljen suuntaan. Rauhoittui maahan hyvin ja nosti jäljen todella hienosti. Nenä maassa mentiin ekalle kepille ja hieno ilmaisu automaattisesti. Siitä lähti taas hienosti nenä maassa, mutta seuraava keppi meni ihan ohi, ei mielestäni rekisteröinyt sitä ollenkaan. Annoin sen mennä ohi, koska kuitenkin jäljesti hienosti nenä maassa ja teki töitä. Ensimmäinen kulma oli erinomainen, tarkka ja varma. Seuraavan kepin rekisteröi ja oli ilmaisemassa, istui, mutta haistoi kepin jälkeen olevat namit ja lähti etenemään sitten sekä syömään niitä. Nyt jarrutin ja avitin maahan-käskyllä, jolloin pysähtyi ja ilmaisi. Siitä taas hyvä jäljen nosto ja toinen kulma taas todella kaunis. Kulman jälkeen maassa oli selkeästi toisen koiran merkkaus ja sitä nuuski jonkin aikaa paikallaan, mutta jatkoi ilman apuja hienosti. Neljännellä kepilla taas todella kaunis ilmaisu, samoin viimeisellä, johon jälki päättyi.

Kokonaisuutena todella hienoa työskentelyä, nenä tikkasi koko ajan, eteni rauhallisesti ja varmasti. Hieno pieni! Kepeistä ilmaisi 3 ihan täydellisesti, yhden missasi ja yhdessä häiritsi liian lähellä olleet namit eli ne ainakin pois kokonaan, koska ilmaisun jälkeen nenän maahan painamisessa ei ole ongelmaa. Hanna ehdotti että voin laittaa taskusta namit parille askeleelle ilmaisun jälkeen jos tarvitsee. Kulmat oli juuri sellaisia kuin pitääkin. Muuten ei muuta kuin purkkeja pois pikkuhiljaa ja vanhennusta sinne kolmeen tuntiin. Hieno!!

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tuikella sen sijaan oli tänään prinsessapäivä. Oli sillä paljon häirötäkin kun neljä ihmistä tallasi makkarajälkiä samaan aikaan ja Viiman jälki meni ympärillä. Ei ne ihmiset, mutta kun ne namit haisi nenään... Eihän siinä ahne pikkujapsi ihan täysillä voi keskittyä.

Ruutu. Lähtemisessä oli vaikeuksia ja meinasi kaartaa nuuskimaan nameja matkalla. Kun meni hyvin ja käskin maahan, josta seuraamiseen niin meni sen jälkeen automaattisesti maahan. Samoin meni koko ajan ihan samaan kohtaan, eli aika takanurkkaan. Se oppii niin nopeasti mistä kohti saa palkan ja tarjoaa sitä. Tehtiin sitten ruudun kiertämistä ja joka puolelta lähettämistä että saatiin paikka paremmaksi ja toimihan se. Tuike piti taukoa ja ihan loppuun vaihdettiin vielä ruudun paikkaa, silloinkin ekalla hömpötteli kohti namien hajuja, mutta tokalla meni hienosti ja hyvä stop. Tähän meni kyllä tänään aikaa reippaasti.

Hyppynouto. Tehtiin metallilla, mikä oli liian vaativaa. Ekalla kerralla hyppäsi metallikapulan kanssa takaisin, mutta sen jälkeen ei sitten millään. Palkattiin sitten ihan vaan nostosta ja tehtiin hyppynouto puukapulalla, jossa ei ollut ongelmaa.

Suunniteltiin että tehdään namihäiriötreeniä, eli laitetaan kentälle namikuppeja, mihin se ei saa mennä. Eli treenataan sitä kaikista pahinta häiriötä.