Viima on kehittämässä itselleen pienoista valeraskautta, kaikki vähäänkään koiranpentuun viittavat vinkuvat lelut on pitänyt takavarikoida, muuten ne päätyvät neiti Viiman koppaan tai sängyn alle, jossa huolehtivainen äippä niitä hoitaa... Jännä kyllä, muuten Viima ei ole yhtään nuutunut, pikemminkin päinvastoin ja kun pennut on takavarikoitu niin pienen itkemisen jälkeen unohtaa ja lenkillä painaa tuhatta ja sataa. Toivotaan että pysyy pirteänä, eikä hormonit ihan pistä masentamaan jatkossakaan.

Tuike kävi tänään BH-kurssilla Viiman sijasta, sillekin vähän erilaista treeniä. Alkuun tuomarille ilmottautuminen, meni ok, seuruutin sinne ja takaisin. Seuraamisessa tehtiin suunnilleen koko bh-kaavio ja aika hyvin T:llä kontakti ja paikkakin pysyi. Omaa hidasta kävelyä pitää kyllä treenata ainakin tokoa ajatellen. Liikkeestä istumisessa tarjosi alkuun maahanmenoa, mutta löytyi se istuminenkin sieltä. Luoksetulo oli oikein pätevä. Paikkamakuuta tehtiin ohessa. Kun olin selin niin nousi kerran, sen jälkeen jätin uudestaan ja kävin reippaan matkan päässä piilossa neljä kertaa, palatessa aina palkaten. Selkeästi rauhoittui koko ajan ja makasi tosi hyvin. Syöttelin sille aina reippaasti namia suoraan maahan rauhallisen viretilan saavuttamiseksi ja se toimikin hyvin.

Sitten tehtiin kaupunkiosuuden juttuja. Ensin seinään jättö ja vieraan koiran ohi kävely. Epäilin että olisi saattanut haukahtaa, mutta Tuike koitti vaan katsella toiseen suuntaan koiran ohi mennessä ja istua kökötti paikallaan hienosti. Sitten lähdettiin "lenkille", ja Birgitta ajoi ensin autolla kohdalle kaksi kertaa ja kyseli kuulumisia. Ekalla kerralla T koitti kurkotella kohti autoa kahdella jalalla ja vähän haukkuikin, toisella kerralla istui nätisti. Sitten vielä ohitettiin Birgitta kera kolmen koiran lauman, ei ongelmia. Eli näillä pohjilla handlaisi kaupunkiosuuden aikasta hyvin.