Tuike muuttui taas pieneksi valkoiseksi, olipahan se muuten aika likainen, harmaata vettä vaan valui. Edellisestä pesusta oli joku 4 kk ja vaikka japsin turkista hyvin lika irtoaakin niin kyllä tuo katupöly ja kura kuitenkin sitä pikkuhiljaa värjää. Pesuhepulit oli aika hurjat, veti varmaan vartin verran pihalla rinkiä ihan täysiä, käh- käh- vaan kuului Nauru. Mutta täydessä auringonpaisteessa oli nopsaan ihan kuiva koira.

Aamun agitreenien ja sulaneen maan kunniaksi laitettiin kotikotona takapihalle pystyyn pujottelu. Tuikkusen kanssa treenattiin vaan sitä että tekee itsenäisesti kummaltakin puolelta. Aika hyviä toistoja teki, pystyin seisomaan ihan paikallaan ja lähettämään sen pujottelemaan yksin kaikki kepit. Oikealta sujui tosi hyvin, vasemmalta ok. Viimakin teki pujottelua pitkästä aikaa ja kyllähän se sen osaa, tekee kuuliaisesti kun vaan kerrotaan että mitä tehdään. Kiva oli nähdä että mielessä oli tämäkin vaikka treeneissä ei olla käyty pariin kuukauteen.

Viimuskan kanssa vedettiin sitten kunnon tokosulkeiset Silmänisku, tiukat käskyt ja höpötyksiä ei sallittu ohjaajan eikä koiran suunnalta. Ja vitsi mikä kontakti! En edes vilkaissut koiraa ja se tuli todella hienosti. Häiriötä oli todella paljon, muutaman metrin päästä meni kävelytiellä koko ajan vieraita koiria ja ei välittänyt niistä mitään kun en antanut välittää ja käksytin vaan tiukasti. Tehtiin lähinnä seuraamista, oikein hieno paikka ja kontakti, häntä ylhäällä ja intensiivinen meininki. Pikkaisen paikkamakuuta ja luoksetuloa myös.