Kooste viikonlopun jutuista siis... Lauantaina ajeltiin Killerille ja kumpikin koira treenasi pujottelua. Tuike ei ole millään lailla aristanut jalkaansa, joten päätin että turha sitä on pumpulissa pitää, lämmitteleee ja jäähdyttelee vaan tietysti hyvin. Pujottelussa treenattiin erilaisia kulmia ja kumpikin koira teki ok. Tuikkusen kanssa treenasi takaaleikkausta pujotteluun ja sekin saatiin onnistumaan muutaman kerran. Vimps on oppinut myös hyvin hakemaan aloitusta, varsinkin oikealta.

Tokon saralla ollaan treenailtu sisällä Tuiken kanssa jalkaan koskemista ja se on sujuu nyt jo aika hyvin seisaaltaakin. Saa nähdä saanko sen jotenkin liitetyksi virallisiin kuvioihin. Lisäksi kaukojumppa on jatkunut edelleen. Vimps on treenannut kapulan luovutusta sisällä, superpalkalla, josko motivaatio luovutukseen kasvaisi. Hassua on ollut, ettei se paineistu kapulasta yhtään, mutta jossain vaiheessa paineistui minusta kun palkkasin. Tai ainakin yritti, eli koitti häipyä paikalta, jonka julmasti estin ja pyysin tekemään lisää. Eipähän siinä sitten ollut taas mitään ongelmaa, kapula nousi ja kehut kuunneltiin häntä heiluen. Hassu koira.

Sunnuntaina oli vuorossa kummankin agitreenit. Vimpsin kanssa aloitettiin omassa ryhmässä helppoa 1-luokan rataa vastaavalla radalla:

Ensin tehtiin puomia erikseen, että saatiin siihen vauhtia. Maksalaatikkopalkalla se löytyikin taas ok. Sitten jatkettiin numeroidulla radalla. Vimpsillä oli mainio lähtö ja toiselle putkelle saakka meni oikein ok. Sitten hyppysuoralla ja erityisesti 10- ja 11-hyppyjen takaakierrossa vähän hyytyi. Sen takia vilahtikin sitten ohi myös keinusta. Ihan ei nyt ollut motivaati loppuun saakka kohdillaan. Siirryttiin sitten tekemään vaan alkupätkää superpalkalla, eli takaperin ketjuttamalla mentiin 1-4. Joka välissä palkka kouluttujalta ja johan alkoi porokoira irrota. Eli sillä vähän motivaatiota kohdilleen ja minä juoksin vaan perässä.

Toisella kierroksella tehtiin aakkoselliset esteet ja nyt alkoi olla tässäkin vauhtia. Varsinkin toisella kerralla, kun sain omat ohjauslinjat kuntoon. Vimpsinkin kanssa on tosi tärkeää se, että pysyn itse liikkeessä, erityisesti hyppykohdissa. Samoin sitä pitää miettiä, että miten paljon pysäytän Viimaa kontakteilla, sekin hidastaa sen vauhtia. Mutta viimeinen pätkä oli tosi hyvä ja tyytyväinen olin myös pujotteluun jokaisella kierroksella, hienosti haki aloituksen.

Tuike pääsi pitkästä aikaa treenaamaan Veskun kanssa. Päivän radan kopioin jostain koulutuksesta, missä ollaan käyty ja teemana sylikäännökset:

Sylkkärit siis 3- ja 6-hypyille putken jälkeen. Rata oli aika haastava ja Tuikella hirmuinen into päästellä täysiä. Tosi hyvin lähti sujumaan, kun ohjaaja vaan peruutti sylkkäreissä kunnolla ja piti omat linjat pieninä ja antoi koiralle tilaa mennä. Tuike haki hyvin pimeän putken, eikä sitä tarvinnut saattaa juurikaan. Pujottelu onnistui tänään myös erityisen hienosti, mikä oli hyvä juttu. Ja loppusuoralla pieni sai tykittää täysiä. Muutaman kerran tekivät myös keinua, jonka T tuli reippaasti.