Pitihän sitä päästä treenailemaan ja kun Viimaa ei niin hyvin hierotuksi saanut niin 3 päivän lepäily varmaan riitti.

Kotipihalla treenattiin itsekseen erilaisten esineiden tuomista, haussa oli hanskaa, nenäliinapakettia ja hiusklipsiä. Hanska ja hiusklipsi tuli erinomaisesti, nessupakettia piti ensin vähän miettiä, mutta sekin tuli loppujen lopuksi iloisesti monta kertaa. Illalla lähdettiin sitten porukassa metsään neljän koirakon voimin ja siellä aloitettiin esineruudulla. Viimalle laitettiin vieras esine eli patalappu ja aikalailla ruudun takareunaan (30m), kun tiesin että sillä ei irtoamisessa ole ongelmia. Hetsasin esineeseen ja kävin itse viemässä sen koiran nähden. Viima lähti hyvin ja juoksi täysiä esineelle, nuuskaisi sitä ja meni puskaan pissalle... Koitin yllyttää sitä tuomaan patalappua ja se kyllä pyöri siinä ympärillä, mutta suuhun ei sitä ottanut. Viima alkoi jo menemään ihan sijaistoiminnoille, kauheaa haukottelua ym. oli ilmassa. Ihan lyhyeltäkään matkalta ei patalappu kelvannut, joten kokeiltiin sitten vaan ihan nopsaan vieraalla pehmolelulla ja sen se sitten haki ok. Eli liian vaikea esine Viimalle, nyt voisi treenata ihan vaan jollain varmoilla omilla esineillä alkuun tai jos ottaa vieraan niin se on varmasti joku joka nousee eli tyyliin tuo pehmolelu.

Sitten hakua. Viimalle neljä maalimiestä, kaikki aikalailla hakualueen takareunassa kummallakin puolella keskilinjaa. Tehtiin puoliaaveita eli maalimiehet oli valmiiksi piiloissa, mutta näyttäytyivät kun oltiin keskilinjalla ja siitä takaisin piiloon. Viima ei ollut oikein katseella mukana, joten näki vain kaksi maalimiestä tuossa vaiheessa, niille se paineli täysiä ja suoraan. Kahta se ei nähnyt kunnolla ja lähetin liian aikaisin, kummallakin kerralla se lähti, mutta maajälkien perässä. Toisella kerralla meni suht suoraan kohti maalimiestä ja sai sitten suoraan ilmahajun, se oli ihan ok. Toisella kerralla se lähti ihan vinoon ja koitin sitä huutaa takaisin, mutta eihän se kuunnellut kun oli jäljellä. Toisaalta se kyllä eteni varmasti ja ollessaan ehkä 30 metrin päässä maalimiehestä sivusuunnassa niin sai selkeän ilmavainun ja juoksi suoraan maalimiehelle.

Eli ukot löytyi, mutta tuossa suoraan etenemisessä on vielä parantamisen varaa, koska niin helposti menee maajäljen perään. Hienosti se kyllä nostaa ilmavainunkin sieltä loppujen lopuksi, eli töitä tekee. Mutta hallinnasta ei ole tuossa vaiheessa tietoa, se haistaa itsevarmana että tästä on menty eikä korvaansa lotkauta kun huudan. Suoraan etenemistä vaan nyt treeniin. Suuniteltiin jo ilmaisutreenejäkin kun Viima niin auliisti äänijänteitään innoissaan venytteli...