Viima pääsi vihdoin juoksutauolta ja mentiin sitten ohjattuihin ryhmätreeneihin, Viima oli nyt ekaa kertaa maneesissa tänä talvena. Paikalla seitsemisen muuta koirakkoa. Intoa löytyi ja sitä kautta ääntäkin, kovasti koitti kommentoida ja komentaa alkuun, mutta kun tekeminen alkoi niin oli hienosti hiljaa. Aloitettiin homma koemaisesti juoksuntarkastuksella, se oli ihan ok.

Sitten paikkamakuuseen, josta tuli pienoinen katastrofi, onneksi Viima ei ole tuollaisesta moksiskaan. Eli tehtiin rivissä, Viima oli kahden isomman nartun välissä. Päätin mennä piiloon ulos. Kerittiin olla piilossa ehkä 10 sekuntia kun hallista kuuluu haukkua ja murinaa, haukkumisen tunnistin heti Viimaksi ja menin katsomaan. Viiman toisella puolella ollut koira oli noussut melkein samantien ja meni siitä suoraan Viiman luokse. Tähän Viima oli sitten kommentoinut (ymmärrettävästi) heti murinalla ja pienen pientä kähinää siinä sitten kerkesi olla, onneksi ei mitään isoa kun koulutusohjaaja meni heti väliin. Kun tuli piilosta niin Viima tuli vastaan häntä heiluen, vähän punkkari pystyssä. Lähtenyt koira otettiin pois rivistä odottelemaan ja vein sitten Viiman samantien takaisin, että ei jäisi mitään huonoa mieleen. Tuli reippaasti takaisin ja meni reippaasti maahan. Jäin ensin näkyviin, mutta kun V pysyi hyvin ja levollisesti niin menin piiloon. No eiköhän hallissa tullut vielä uusi hässäkkä, nyt rivin toisesta päästä lähti koira ja se kommentoi sitten vielä toisen koiran kanssa. Viima ei siis ollut tässä mukana, mutta lähti kuitenkin haukkuen ylös. Nyt sitten tuli minua vastaan ovelle kun tulin takaisin sisään ja jolkotteli siitä sitten pihalle saakka. Muuten kuitenkin näytti olevan ihan kondiksessa niin vein sen vielä takaisin. Makasi viimeiset parikymmentä sekuntia hienosti. Mutta joo, aikamoista hässäkkää. Koulutusohjaajakin oli kyllä enemmän sitä mieltä että Viima oli ihan täpäkkänä mukana ennemmin kuin mitenkään aristellen ja niin minunkin mielestäni. Sillehän kävi ekassa kokeessakin niin että koira lähti ajamaan sitä takaa, saatiin uusia ja minkäänlaista muisteloa ei jäänyt silloinkaan päälle.

Tehtiin vielä toinen paikkamakuu, 3 minuuttia. Koirat maahan ja ylös EVL:n mukaan eli yksitellen. Nyt jäin näkyviin, mutta olin selin koiraan. Ihan loistava makaaminen, ei mitään ongelmaa. Meni halukkaasti maahan ja nousi halukkaasti perusasentoon. Eli ei tuntunut mitään traumoja jäävän ja ei välittänyt koirasta joka tuli sen luokse lopputreeneissä mitään.

Sitten päästiin tekemään henkilöryhmää. Seuruutin Viiman parinkymmenen metrin päästä ryhmään ja kierreltiin siinä jonkin aikaan ja tehtiin kolmisen istumista. Ihan älyttömän hyvä, kuulemma seurasi paremmin kuin ilman henkilöryhmää ;).

Seuraavaksi toimittiin häiriökoirana muille, jotka tekivät henkilöryhmää niin että ihmisillä oli koirat mukana. Siinä pyörittiin ympäri ja tehtiin sivulla siirtymisiä, samaan aikaan muut kaarteli ympärillä. Viima teki todella hyvin, sillä oli katkeamaton kontakti ja siirtymiset oli tosi täpäköitä vaikka aika pitkään siinä pyörittiin. BH-kokeeseen ilmottautuminen tehtiin myös, siinä ei mitään ongelmaa. Viima seurasi nätisti ja istui hyvin vierellä kun käteltiin ja ilmottauduin.

Luoksetuloa tehtiin rivistä vuorotellen. Me tehtiin BH-mainen suoritus eli maasta luoksetulo. Ja se oli hieno, aivan loistava vauhti ja eteentulo. Sivulle tulo oli täpäkkä, mutta ihan himpan verran vino. Kokonaisuudessaan kuitenkin loistava. Käytin muiden luoksetulotreeniä hyväksi ja paikkamakuutin Viimaa vielä muiden kutsuessa koiriaan. Siinä ei ollut mitään ongelmaa, hyvin kesti.

Ihan loppuun minikokoinen seuraamiskaavio irti. Viima oli aivan ihanalla kontaktilla ja teki innolla. Täyskäännökset oli ihana, olkkaritreenistä on ollut apua. Siihen oli hyvä lopettaa ison palkan kera, kummallekin jäi tosi hyvä fiilis. Kokonaisuudessa Viimalla oli älyttömän hyvä vire, yhtään ei tullut kyllästymisiä ja oli innolla mukana. Himpan verran se on terävänä juoksujen jälkeen, mutta sekin ennemminkin nostattaa fiilistä.