Iltapuhteena Viimalle jälki läheiselle nurmikentälle. Pituutta n. 100m, otin jäljelle 4 keppiä. Jälki vanheni tunnin.

Nurmelle ei olla nyt vähään aikaa jälkeä tehtykään, keppien ilmaisua varten ajattelin sen olevan parempi kuin metsän. Laitoin kepit jäljelle ilman mitään kummempia kommervenkkejä, namia ei ollut jäljellä missään vaiheessa.

Alussa näkyi pientä paahtamista, löysi kyllä jäljen hyvin, mutta sen jälkeen ryntäsi innolla eteenpäin ja vähän ohi jäljestä. Hieman pyöri paikallaan, kunnes löysi jäljen ja lähes saman tien oli sittn jo ekalla kepillä. Selkeästi jäi haistelemaan keppiä joten käskin sen maahan ja meni hienosti saman tien häntä heiluen. Hieman kerkesi kääntyä minua kohti. Palkkasin taskusta ruokakupilla. Lähti hyvin jatkamaan, nyt pysyi nenä maassa ja jäljellä koko ajan ja seuraava keppi löytyi hienosti. Käskytin taas maahan ja meni lennosta, rintamasuuntakin säilyi. Edelleen veti ruuan kiposta häntä heiluen ja eikun matkaan. Jäljellä oli luonnonkeppejä, yhtä nuuski ja selkeästi mietti että onkohan tämä nyt oikea, mutta saman tien jatkoi matkaa, eli taitaa siellä se idea olla. Kolmannella kepillä oli ihan innoissaan kun löysi kepin ja meni omatoimisesti maahan (älyttömän hieno!!). Viimeiselle kepille meni intensiivisesti nenä maassa jäjestäen ja saman tien kun huomasi kepin niin heittäytyi maahan häntä heiluen, nyt ei edes nuuskinut keppiä kuin tosi pikapikaan. Loppuun oikein kunnon ruokapalkka kupista ja hirmuiset kehut pikku-jälkikoiralle.

Ihan älyttömän hienosti kyllä meni, ottaen huomioon ettei ihan kauheasti olla keppien ilmaisua treenattu ja nyt ne olivat ekaa kertaa jäljellä ja ilman namikuppeja alla. Välillä kannattaa selkeästi olla rohkea, kyllä V fiksuna koirana nopeasti idean hiffaa.  Pitää yrittää nyt ryhdistäytyä ja käydä näillä lähinurmilla tekemässä treeniä, koira kun selkeästi on niin innoissaan hommasta.