Remmin porukoiden kanssa. Aloitettiin luoksepäästävyydellä ja paikkamakuulla, yksi koirakko halusi tehdä koemaisesti joten oltiin sitten mukana avustamassa. Tuike on selkeästi tietoinen siitä ettei sen enää tarvitse osata luoksepäästävyyttä, se nimittäin hyppäsi vasten "tuomarin" jalkaa ja nuuskimaan käsiä iloisena häntää heiluttaen. Olin ihan äimänä, harvoin T kuitenkaan vieraita noin innokkaasti moikkailee.

Paikkamakuussa menin piiloon estekopin taakse, aikaa otettiin 2 minuuttia. T ei mennyt ekalla maahan, ja muutenkin vähän oli häikkää lähdössä, mutta jäi kuitenkin hyvin makaamaan. Kurkkasin kerran kopin takaa ja T makasi tosi nätisti. Palkkasin sen maahan kun palasin ja muut sanoivat että oli maannut lähestulkoon kuin tatti, hieno juttu.

Välillä tein Viiman kanssa mutta lopuksi T tuli vielä tekemään vähän. Otin pallon kanssa luoksetulon pysäytystä ja toimi tosi kivasti. Loppuun vielä hyppyä. Palkkasin alkuun istumisesta esteen yli. Sitten yhtäkkiä T alkoikin menemään maahan suoriltaan istu-käskystä, teki sitä monta kertaa naama loistaen. Lopulta sain kuitenkin vielä palkattua istumisesta ja sen jälkeen jäikin sitten suosiolla istumaan.

Pikkukoirasta oli myös käytännön hyötyä kun Väinö-bortsun pallo meni meidän auton alle, eikä mistään löytynyt kättä pidempää millä hakea. Joten ei kun pikkukoiralle näyttö pallosta ja sehän haki. Jälkikäteen tuli sitten mieleen että sieltähän olisi huonolla tuurilla saattanut tulla vaikka kuinka öljyinen koira takaisin, mutta onneksi oli vissiin puhdas auto ja valkoinen säilyi valkoisena.