Tuike kävi eilen steriloitavana, josta syystä taukoa tulee kaikenlaiseen treenaukseen. Leikkaus sujui hyvin, eilen Tuike oli vielä ihan pöhnässä nukutuksen jälkeen, mutta tänään ollaan jo aikasta pirteinä. Illalla meinasi vähän olla levoton, mutta yö nukuttiin kuitenkin tosi hyvin ja sikeästi ja aamulla oli vastassa jo vaativa tuijotus että herätä pitäisi Silmänisku. Saa nähdä miten onnistuu tuon sähikäisen rajoittaminen hyppimisessä ja pomppimisessa, eilen se olisi jo hyppinyt sohville ja sängyille eli vähän saa kyllä olla tarkkana. Tein sille vanhasta t-paidasta puvun, ettei tarvitse pitää kauluria, eikä kuitenkaan pääse nuolemaan haavaa. Parisen viikkoa pitäisi olla iisisti, mutta esim. agista pidetään suosiolla taukoa pidempään. Viima on ollut vähän ihmeissään, oikeastaan vasta tänään kävi nuuskimassa Tuikea ekaa kertaa, häntä heiluen. Varmaan eilen haisi ja käyttäytyi niin jännästi että pikkuporokoira katsoi parhaimmaksi pysyä poissa.

Leikkaukseen päädyttiin koska Tuikelle ei pennut kuuluneet suunnitelmiin ja valeraskauksien aikaa se oli tosi ärtyisä ja terävä, vahti tavaroita vierailta jne. Helpottahan se myös hieman kisaamista ja treenaamista kun ei tarvitse odotella juoksuja. Nyt kuitenkin toipuillaan rauhassa, toivotaan että kaikki menee hyvin ja neiti paranee odotetusti.