Tuike alkaa olla jo lähestulkoon toipunut ja on jo saanut juosta lenkkejä vapaana. Voi sitä virran määrää pikkukoirassa, riehuisi kuin heikkopäinen... Tänään käytiin jäällä, Vesku meni Viiman kanssa luistellen 9 kilsan lenkin ja me käveltiin Tuikkusen kanssa vähän lyhyempi. Viimaa ei paljon matka rasita ja se on sisäistänyt hyvin ihmisillekin tutun kolmen p:n säännön liikunnassa, eli Pitää Pystyä Puhumaan, mikä tietenkin tarkoittaa sitä että pitää pystyä haukkumaan ja siihenhän Viima pystyy vaikka vauhti olisi millainen Kieli ulkona. Ei vaan, nätisti se oli mennyt suurimman osan ajasta, välillä se on vaan niin siistiä että pitää muistaa jakaa se muillekin.