Aamusta lähdettiin koko porukka Killerille ottamaan vähän agiliitoa. Suunnittelin ihan pienen pätkän, jossa voisi treenata vähän sylikääntöä ja jaakotusta:

Sylikääntö siis 3-hypyltä putkelle ja jaakotus 5- ja 6-hypyillä. Tuike ja Vesku aloittivat. V on tehnyt jaakotusta jossain treenissä, mutta sylikääntö oli uusi juttu. Todella hyvin parilla meni, kun V tajusi ohjauksen idean. Kerran Tuike meni 2-hypyltä suoraan putkeen, mutta kunnon haltuunotolla takaakierto sujui hyvin. Sylikäännös oli todella hyvä, T kääntyi pienessä tilassa ja lähti saman tien irtoamaan putkeen. Toki Tuike on sitä aiemmin tehnytkin. Jaakotus sujui hienosti, kun Vesa vaan muisti kääntää vartalolla. Loppuvaiheessa tosi sujuvan näköistä menoa ja uudet ohjauskuviot sujui kuin vettä vaan!

Viiman kanssa tein samaa rataa. Ja hitsi, sehän osasi taas todella hienosti!! Sylkkäri oli Viiman kanssa vaikeampi, pitkänä koirana se kääntyy isomassa tilassa ja alkuun siitä meinasi tulla vaan tokon sivulletuloja eli koira pyöri turhaan ylimääräistä. Mutta kun tajusin loiventaa kaaren ja lähettää Viiman aikaisemmin putkeen niin johan sujui. Tosi hyvin, ottaen huomioon että Vimps ei ole sylkkäriä juuri treenannut. Jaakotusta se on tehnyt joskus ja silloin jo mietin, että se on ohjaus joka sopii Viimalle ja niinhän se olikin. Viimalle on vaikeaa välillä tulla kohti hypyissä, joten jaakotuksen selänkääntäminen toimii hienosti. Tosi hyvä ja lyhyt kaari saatiin sen avulla ja siitä hieno putkeen meno. Putket ei Vimpsillä ole maailman nopeimpia, mutta hypyillä se meni lujaa. Ja into oli kova, mikä on Viiman kanssa tärkeintä. Hieno! Viima oli muutenkin niin symppis. Se sai olla kentällä irti ja yhtäkkiä ihmeteltiin että missä se on. Se oli mennyt itse autoon kentän toiselle puolelle ja tuli niin ylpeänä takakontista koirapehmolelu suussaan . Tyhmä ohjaaja kun lelut oli jääneet kyydistä...

Lisäksi otettiin keinua. Tai itse asiassa keinu seisoi vaan kentällä, kun se piti saada muiden esteiden edestä pois ja Tuike meni sinne omatoimisesti varmaan 5 kertaa. Heti kun silmä vältti niin siellähän se taiteili ja jompi kumpi juoksi ottamaan sen alas ja pilettämään hulluna. Ja vauhdikkaasti se tulikin, eli todella hyvä ja intoa siis riitti. Viima teki myös pari kertaa, ilman ongelmia (siinäkin Tuike melkein koitti tulla perässä, kun pääsi irti juoksemaan..).

Välissä käytiin lenkillä ja vielä kentälle tullessa otettiin Tuiken kanssa ruutua. Vesku rakensi ja jäi avuksi palkkaamaan ruudun lähelle. Lähetin kisamatkasta, stopista Vesku heitti palkan ruutuun. Siitä kutsuin luokse, josta taas palkka. Muutama näitä ja sitten vielä yksi maahanmenon kanssa. Tosi hyvin pelasi, pystyin itse jäämään kisamatkaan ja silti palkka tuli tarkasti ruutuun. Tuikkusella kova into ja hyvät stopit.

Illalla tehtiin vielä kaukoja Viitaniemen koulun kentällä, Veskun avustuksella. Tuikkusella oli tosi kuuma ja se näkyi siinä että ei ollut ihan tärpimmillään ja vaati monessa kohtaan kaksoiskäskyn. Seuraaminen sen sijaan oli oikein kivaa.