Eli Tuike kera kaulurinsa. Ei se siitä juurikaan välitä, on vissiin tottunut kaikenlaiseen pukemiseen niin hyvin. Työntää pään ihan vapaaehtoisesti kaulurista läpi, eikä ole ekan kerran jälkeen koittanutkaan raapia sitä pois. Pientä mielenosoitusta on havaittavissa kyllä välillä, se saattaa istua pitkiäkin aikoja jossain ja vaan tuijottaa intensiivisesti. Visiin telepaattisesti koittaa saada mut ottamaan sen pois. Välillä se saa kyllä olla ilman sitä kun vahtii vaan ettei nuole haavaa. Aika hyvin se on kiellot uskonut ja ei enää edes yritä vaikka mieli vähän selkeästi tekisi. Muuten se on aika hellyyden kipeä, haluaisi koko ajan että rapsutetaan ja makaa autuaana silmät kiinni kun saa rapsuja. Hassu pikkuakka.